Uusiutuvan energian direktiivi RED2 on asettanut biomassan kestävyyskriteerit kaikelle yli 20 MW kiinteälle ja yli 2 MW kaasumaiselle biomassaa käyttävälle laitokselle sekä ilman kokoluokkarajaa nestemäisille biopolttoaineille. Heinäkuussa osana laajaa Fit-for-55 ilmastopakettia komissio esitti RED-direktiiviä uusittavaksi. Esityksessä muutettaisiin noin 2/3 direktiivin artikloista. Yksi avattava asia on kestävyyskriteerit ja nimenomaan niiden tiukennus. RED3-direktiivin poliittinen neuvotteluprosessi vienee vuoden 2023 alkupuolelle asti.

Kansallisesti RED2 on aivan juuri toimeenpantu. Tammikuussa 2021 RED2 astui voimaan kestävyyslain muutoksella sekä Valtioneuvoston asetuksella. Energiavirasto on julkaissut toiminnanharjoittajille suunnatusta ohjeesta päivityksen ja toiminnanharjoittajien tuli saattaa hakemus vireille 30.6.2021 mennessä.

Kestävyyskriteerien avaaminen on virhe

Bioenergia-alan toimijat esittivät laajasti, että kestävyyskriteerien avaaminen tässä vaiheessa on virhe, koska voimassa olevienkaan todentamisesta ja vaikutuksista ei ole saatu kokemuksia. Siitä huolimatta komissio esittää kestävyyskriteereihin useita muutoksia. Muutokset kiertyvät kolmen aiheen ympärille:

1) sovellusrajan lasku kiinteällä biomassalla 20 MW:sta 5 MW:iin.

2) korkean biodiversiteetin sekä turvemaiden ja luonnontilaisten tai luonnontilan kaltaisten metsien no go -alueiden laajentaminen koskemaan metsäbiomassaa ja

3) korostamaan runkopuun sekä muun korkeaan jalostuskäyttöön soveltuvien raaka-aineiden energiakäytön minimointia.

Suorien direktiivimuutosten lisäksi komissio haluaa itsenäistä (delegoitua) säätämisvaltaa, jonka myötä se julkaisisi 2026 mennessä raportin ja mahdollisesti esityksen biomassan tukijärjestelmistä.

Komission esityksiä pitää muuttaa

Esitetyt muutokset eivät muuttaisi täysin bioenergian kestävyyden määrittelyä, mutta ne laajentaisivat sen kattavuutta. Osalla esitetyistä muutoksista olisi merkittävä käytännön hankaloittava vaikutus kestävyyden osoittamiseen. Delegoidun säädösvallan antaminen ilman tarkkaa rajausta näkökulmasta on myös vaikea hyväksyä.

Bioenergia ry on viestittänyt omat näkemyksensä kotimaiseen RED-direktiiviä koskevaan kannanvalmisteluun elokuussa. Näemme, että ensinnäkin kestävästi tuotettu bioenergia tulee direktiivissä jatkossakin katsoa täysimääräisesti uusiutuvaksi energiaksi.

Voimme hyväksyä kestävyyskriteerien soveltamisalan laajentamisen eli kiinteiden jakeiden osalta soveltamisen alarajan laskemisen matalimmillaan 5 MW tasolle. Biokaasun osalta laajentaminen alle 2 MW ei ole alan vasta alkaneen nousun takia kannatettavaa.

Epäselvyyttä ja turhaa kategorisointia

Bioenergia ry suhtautuu kielteisesti no-go -alueiden määrittelyyn metsäenergialle, sillä tavalla kun komissio esittää. Ehdotuksen tavoitteet ja määritelmät ovat epäselviä. Erityisen tärkeää on, että mahdollisten muutosten tulee perustua olemassa oleviin määritelmiin ja se tulee toteuttaa niin, että se ei poissulje tai hankaloita jo sovittua riskiperusteista tarkastelua eikä edellytä hallinnollisia kustannuksia kasvattavaa eräkohtaista todistelua.

Metsäjakeita koskevat uudet termit, kuten ”whole trees”, ”high value stemwood” tai ”quality roundwood” tulee mielestämme jättää pois direktiivistä. Ensimmäinen on hyvin epäselvä ja jälkimmäisten määrittely tulee jättää markkinoille alueellisten ja paikallisten erojen takia. Nuorten metsien harvennuksista syntyviä jakeita ei tule kategorisesti rajata hyväksytyn energiakäytön ulkopuolelle. Suomessa toimiva puumarkkina ohjaa jalostukseen kelpaavan puun metsäteollisuuden raaka-aineeksi ja kelpaamattomat jätteet ja tähteet bioenergian tuotantoon.

Jyrkkä ei kasvihuonekaasuvähennyskriteerin takautuvalle velvoittamiselle

Kasvihuonekaasuvähennyskriteeriä ei tule Bioenergia ry:n mukaan velvoittaa laitoksille takautuvasti. Se rapauttaisi investointivarmuutta ja olisi erittäin huonoa hallintoa. Mahdolliset tiukennetut kasvihuonekaasuvähennysvaatimukset voivat tulla voimaan vain direktiivin voimaantulon jälkeen aloittaville uusille laitoksille.

Direktiivissä ei tule määritellä jae- tai teknologiakohtaisesti tukikelpoisuutta. Kasvihuonekaasupäästövähennyksen ja primäärienergiansäästön (Primary Energy Saving, PES) tulisi toimia kriteereinä, joihin tukikelpoisuus perustetaan.

Kaskadiperiaatteen soveltamisessa ei ole kyse teknisestä yksityiskohdasta, josta voitaisiin säätää delegoidulla lainsäädännöllä. Mikäli siitä tulee direktiiviin jokin kirjaus, asiasta tulee päättää tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä.

Mahdollisuus bioenergian seospolttoon jätteen kanssa tulee jatkossakin säilyttää.

Liikenteessä vaihtoehdot samalle viivalle

Liikenteelle asetetun 13 % päästöintensiteetin parannustavoitteen osalta yhdistys pitää tärkeänä, että uusiutuva ja fossiilinen sähkö otetaan päästöintensiteettiä arvioitaessa huomioon oikeudenmukaisesti.

Liikenteen uusiutuvan energian osalta on myös ensiarvoisen tärkeää säilyttää mahdollisuus käyttää kaikkia jäte- ja tähdepohjaisia raaka-aineita liikenteen tavoitteen saavuttamiseksi sekä EU että kansallisella tasolla. Tiukentuneiden tavoitteiden saavuttaminen tulee vaatimaan enemmän, ei vähemmän, uusiutuvia polttoaineita, mikä puolestaan vaatii laajaa raaka-ainepohjaa. Direktiivin teknisissä liitteissä ei pidä tehdä markkinoihin ja investointeihin vaikuttavia merkittäviä linjanvetoja.

Komissio esittää merkittävää muutosta raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Yhdistys toteaa, että komission esitys vaatisi epäsuorien päästöjen ja korvaavien tuotteiden vaikutusten arvioimista biopolttoainetoimijoiden omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ja käyttäen mallinnuksia, jotka tunnetusti ovat herkkiä annetuille markkinaoletuksille. Yhdistys ei tue tätä.

Direktiiviin tulisi sisällyttää jäsenmaiden mahdollisuus valita lasketaanko liikenteen uusiutuvan energian jakeluvelvoite energiasisältö, volyymi- tai khk-perusteisesti.

Maaliin on vielä monta askelta

On hyvä ymmärtää, että kyseessä on vasta komission esitykset. Syksyn mittaan käynnistyy lainsäädännön poliittinen vääntö Euroopan Parlamentin ja jäsenmaiden neuvostossa. Ensi vuonna kolmikantakokouksissa hiotaan yhteistä näkemystä. Näin ollen RED3-direktiivi voisi valmistua mahdollisesti 2023 alkupuolella ja kansallinen toimeenpano valmiin muutetun direktiivin osalta voisi karkeasti arvioituna olla 2025 aikana.

Teksti: Hannes Tuohiniitty, toimialapäällikkö, Bioenergia ry