Kun Virtanen päätti vähentää päästöjä

Pekka Virtasta huolettivat päästöt – etenkin omien päästöjen tilanne. Omakotitalossa oli jo suorasähkö, lämpöpumppu ja takka. Sähkö oli oman energiayhtiön uusiutuvaa sähköä, joka oli hänelle määräaikaisena uusiutuvana myyty. Katollekin oli hankittu ensimmäiset omat aurinkopaneelit.

Ruokavaliota oli pikkuhiljaa yritetty muuttaa kasviksia ja kotimaista järvikalaa suosivaksi. Pari kertaa tilanne perheessä oli ryöstäytynyt käsistä ja oli tilattu amerikkalaista etnistä ruokaa, jonka liha todennäköisesti oli tuotettu jossakin merten takana. Juhlahetki perheessä oli kuitenkin viime syksyn hirvipaisti, joka oli hankittu tuttavien kautta kesämökkipaikkakunnalta. Oli takuulla ekologista – vai miksi sitä nyt pitäisi kutsua?

Mutta autot. Perheen molemmat uskolliset palvelijat alkavat olla elinkaarensa ehtoopuolella, vaikka toimivat hyvin. Perheen nuorimmallakin on alkanut olla tarpeita oman liikkumisen suhteen, mikä pitäisi myös huomioida. Koirakin pitää saada mökkimatkalle mukaan – peräkärryä tietenkään unohtamatta.

Perheen vanhin tytär haluaisi ehdottomasti jonnekin Ibizalle kavereiden kanssa, kun pian tulee täysi-ikäiseksi. Lemmikkien ruuan tuottaminen kuulemma ei ole kovin ekologista, pitäisi kyllä googlata asiaa. Rexillä on edelleen vuosia jäljellä, eikä siitä kyllä vegaania saa enää millään.

Mutta ne autot, tuumi Pekka. Ei ole varaa vaihtaa molempia, vaikka kuluttajabarometri kuulemma on korkeimmillaan moneen vuoteen. Rahaa on kuitenkin säästynyt mukavasti, kun perheen Amalfin rannikon matka jäi toteutumatta.

Täytyy katsoa autonvaihtajien nettisivustoa, mistä löytyy kaikkea maan päällä neljällä pyörällä liikkuvaa. No niin, laitetaan hakuehdoiksi käyttövoima. Pitäisikö satsata dieseliin edelleen vai olisiko nyt jo vaihtoehtoisten käyttövoimien vuoro?

Katsotaan ensin sähköautot. Voi harmi, alle 20 000 euroa ei löydy 1800 automäärästä mitään, millä uskaltaa liikkua yleisillä teillä koko perheen kanssa. Halvimmat ova kohta kymmenen vuotta vanhoja, mutta merkki ja malli on lähes aina yksi ja sama. Rangekaan ei ole häävi. Kymmenen vuoden päästä tilanne on varmaan parempi, mutta silloin on varmaan jo varaa uuteen tilavaan autoon. Kyllä tuon hintaiset pienet sopisi ehkä vaimolle, mutta kun ajoa hänellä on vain 10 000 kilometriä vuodessa se polttoainekustannusten säästö ei ole kovin kummoinen. Ei taida olla aika kypsä vielä hankkia kakkosautoksi sähköauto. Ehkä seuraava sitten, kun uuden sukupolven pikku rellu tulee käytettyjen markkinoille. Ehkä. Sillä on kuulemma rangea tarpeeksi.

Koronan jälkiaallokossa tulee varmaan pysyvästi etäpäiviä, mutta omaa ajoa on entiseen malliin. Laskin, että nykykilometreillä dieselin ja bensa-auton käyttökustannukset ovat kiikun kaakun samalla tasolla. Uusia dieseleitä ei ole enää tarjolla meikäläisen kukkaroon sopivaksi, ellei länsinaapurista lähdetä hakemaan käytettyä. Tuovathan autofirmat niitä kohtuullisesti ajettuja käytettyjäkin jatkuvasti. Rahallisesti ei mitään eroa, pitää vaan katsoa, että saa tarpeeksi hyväkuntoisen auton vähällä vaivalla vähintään viideksi vuodeksi. Dieselillä pystyy kuitenkin ajamaan minimaalisilla päästöillä, sillä siinä voi käyttää uusiutuvaa polttoainetta toisin kuin bensa-autolla. Vaikka Neste on kuulemma puuhaamassa jotakin uusiutuvaa bensaakin.

Sinänsä vanhan bensa-auton voisi kyllä konvertoida kulkemaan etanolipolttoaineella, mutta kukapa nyt viitsisi niin vanhaa autoa lähteä enää muuttamaan. Verkkopalvelussa valinnan varaa löytyy Suomessa 200 kappaletta. Ruotsista vois tuoda kohtuullisen hyvän käytetyn E85 –auton, sillä siellä niitä vielä riittää. Kruunun kurssi olisi sopivasti kohdallaan. Tuodaanhan niitä sähköautoja ja ladattaviakin Ruotsista, kun heidän hassu bonus-järjestelmänsä sallii myymisen voitolla lyhyen omistamisen jälkeen. Suurin osa viennistä kuulemma menee Norjaan. Hyvä heidän on ostaa sähköautoja, kun valtio Facebook-ryhmän mukaan pistää 36 miljardia euroa öljyn etsintään.

Käytettyjä kaasuautoja on myynnissä reilut neljäsataa. Joka hinta- ja kokoluokasta löytyy hyvin tarjontaa. Uusimmissa taitaa olla vaihtoehtoina vain neljä merkkiä. Käyttökustannukset ovat työkaverin mielipiteen mukaan kunnossa, mutta Pirkka-Audi ei oikein herätä kunnioitusta avantouimariporukan keskuudessa. Biokaasu on tosi kova juttu päästöjen vähentämisessä, joten voisi verottaja auttaa auton hankinnassa kuten sähköautojen kohdalla. Kaasukonvertointi kuulemma syö tavaratilaa, mutta täytyy selvittää vaihtoehtoja.

Mutta onhan niitä ladattavia hybridejä. Niitä on jo tarjolla käytettynä yli 4000. Siitä määrästä kyllä löytyy varmaan mieleinen, mutta lähes kaikki ovat bensa-autoja. Kummaa, että ilmoitetut päästöt ovat reilusti alle puolet siitä, mitä vastaavassa bensa- ja dieselautossa on. Eihän 30 km maksimipituuksilla pääse naapurikuntaa kauemmaksi. Näillä 25 000 euron autoilla saa jo kuitenkin auton, johon mahtuu koirakin mukaan verrattuna täyssähköautoihin samassa hintaluokassa. Tähän täytyy perehtyä, mutta oma latausmahdollisuus täytyisi saada rivitaloyhtiöön.

Syksyllä on kuulemma tulossa joku suuri autoverotuksen uudistuspäätös ja ehkä kunnon verohelpotukset ja hankintatuet. Autoveron poistosta on ollut puhetta. Silloin varmaan saadaan vauhtia uusienkin autojen autokauppaan. Ehkä me pärjäämme näillä autoilla vielä syksyyn ja vähän kauemminkin, jos tarve vaatii. Tankkaan joka toinen kerta uusiutuvaa dieseliä, niin vähennän päästöjä ainakin yhtä paljon kuin ladattavalla sähköautolla ja alan tutkia konvertointivaihtoehtoa tarkemmin. Ei sovi hosua autokaupoissa, vaan perehtyä oikeaan päästöttömyyteen kunnolla.

 

• Suomessa myytiin viime vuonna 96 000 uutta autoa ja edellisenä vuonna 114 000 autoa.
• Käytettyjä rekisteröitiin Suomeen viime vuonna 44 000 ja ennen koronaa 2019 46 000.
• Henkilöauton keski-ikä on 12,5 vuotta ja keskimääräinen romutusikä 21,3 vuotta.
• Ruotsissa myytiin vastaavasti viime vuonna 292 000 ja ennen koronaa 356 000 uutta autoa 2019.
• Suomessa myytävän uuden auton arvo on keskimäärin 34 000 euroa.
• Aikuisten kansalaisten varallisuus on Credit Suissen varallisuusraportin mukaan ja DI-lehden laskelmien mukaan Ruotsissa 3,2 miljoonaa SEK, Tanskassa 2,9, Norjassa 2,3 ja Suomessa 1,4 miljoonaa Ruotsin kruunua per aikuinen. Norjan valtiolla ei ole velkaa ja öljyrahastoissa on omaisuutta 200 000 euroa per kansalainen. Suomella on valtionvelkaa 23 326 euroa per asukas (7/2021).

 

Tage Fredriksson