Bioenergia ry on arvioinut 29.4.2021 päättyneen hallituksen puoliväliriihen tuloksia ilmasto- ja energiapolitiikan näkökulmasta. Yhdistys jakaa puoliväliriihen lähtökohdaksi otetun arvion siitä, että matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Nyt ilmasto- ja energiastrategian kannalta keskeistä on ottaa huomioon viimeisten vuosien aikana muuttunut tilanne sekä kesäkuussa tulevat EU-komission esitykset. Riihessä tehtiin monia tarpeellisia linjauksia.
Hallituksen puoliväliriihessä ilmastopolitiikkaa lähestyttiin määrittelemällä ns. päästö- ja toimenpidekuilu, jonka suuruudeksi hallitus arvioi 11 Mt. Toimenpidekuilu määritettiin ilmasto- ja energiastrategiaa varten valmistellun nykytoimiskenaarion (WEM) pohjalta vertaamalla sitä vuonna 2035 vaadittuun tasoon, jotta hiilineutraalius toteutuu. Nykytoimiskenaariossa oletuksena on, että päästöoikeuden hinta säilyy koko 2020-luvun 30 €/tCO2 tasolla. Päästöoikeuden hinta on kuitenkin noussut voimakkaasti kuluneen vuoden aikana ja kohonnut tällä viikolla ennätystasolle 48 €/tCO2. Myös hiilinieluihin vaikuttavat hakkuut ovat laskeneet vuosina 2019–2020.
– Puoliväliriihessä tehtiin monia toivomiamme linjauksia, kuten tukipaketti turvetoimialalle ja kotimaisen kestävän energiapuun saatavuuden edistäminen. Uudistuvan teollisuuden strategia on tärkeä kokonaisuus, jossa on paljon hyviä kirjauksia, kuten liikenteen kustannustehokkaiden päästövähennysten edistäminen ja teknisten hiilinielujen ja hiilidioksidin hyötykäytön kehittäminen. Nyt ilmasto- ja energiastrategian kannalta keskeistä on ottaa huomioon viimeisten vuosien aikana muuttunut tilanne sekä kesäkuussa tulevat EU-komission esitykset. Näillä on ratkaiseva merkitys painotuksiin, joilla toimia kannattaa kohdistaa eri sektoreille, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Lisäksi yhdistys pitää hyvinä linjauksia pienpuun keruutuen uudelleentarkastelusta sekä kotitalousvähennykseen tehtyjä muutoksia.
Vuoden 2021 lisätalousarvioesityksiin sisällytetään 60 miljoonan euron kokonaisuus, jolla tuetaan turvetoimialan sopeutumista nopeaan rakennemuutokseen ja oikeudenmukaista siirtymää. Kokonaisuuden sisältö ja kohdennus täsmentyvät jatkovalmistelussa. Vuonna 2022 paketille varataan 10 miljoonaa euroa. Lisäksi syksyn budjettiriihessä päätetään energialaitosten verottoman turpeen käytön alarajan nostamisesta 5 000 megawattitunnista (MWh) 8 000–10 000 megawattituntiin vuosina 2022–2029. Verorajaa koskeva päätös auttaa erityisesti pieniä kunnallisia lämpölaitoksia turvaamalla niiden polttoaineiden toimitusvarmuutta tasaisesti eri puolilla maata. Niiden osuus turpeen energiakäytöstä on ollut noin 5 %.
– On hienoa, että hallitus läpäisi poliittisen testin oikeudenmukaisesta siirtymästä toimialalla, jonka päästöt vähenevät monin verroin hallitusohjelman tavoitetta nopeammin. Hallitus kuunteli laaja-alaisen turvetyöryhmän asiantuntijoiden suosituksia. Syksyn budjettiriiheen mennessä toimia pitää kuitenkin edelleen konkretisoida, jotta niistä olisi apua turvetoimialalla toimiville yrityksille ja ihmisille. Päätökset eivät muuta toimialan kokonaiskuvaa, mutta auttavat muutokseen sopeutumisessa, toteaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.
Toimiala on joutunut rajuun murrokseen EU:n päästöoikeuden hinnan nopean nousun, kansallisten veronkorotusten ja asiakkaiden muuttuneiden strategioiden seurauksena. Turpeen vero päätettiin hallituksen syyskuussa 2020 tehdyllä päätöksellä lähes kaksinkertaistaa 1.1.2021. Päästöoikeuden hinta on samalla kallistunut syksyn budjettiriihen jälkeen noin 57 %. Yhteisvaikutuksena alan näkymät ovat heikentyneet erittäin nopeasti ja yritykset ovat vaikeissa tilanteissa.
Energiaturpeen tuotanto on supistunut kolmannekseen kolmessa vuodessa ja suunta jatkuu. Hallitusohjelman tavoittelema turpeen energiakäytön puolittuminen vuodesta 2018 toteutuu kenties jo ensi vuonna ja supistuu seuraavina vuosina edelleen. Samaan tahtiin vähenevät myös turpeen polton hiilidioksidipäästöt. Näin nopeassa ilmastotavoitteiden mukaisessa siirtymässä on oikeutettua, että muutoksen kohtaavat alueet ja niillä turvealalla työllistyneet ihmiset voivat odottaa yhteiskunnan tulevan heitä vastaan. Samalla on pidettävä huolta kotimaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuudesta jatkossakin sekä luotava pohjaa uusille, korkeamman jalostusasteen turvetuotteille.
Hallitus päätti kehysriihessä viedä eteenpäin syyskuussa 2020 sovittua turpeen lattiahintamekanismia, joka loisi alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla lisäveron tammikuussa lähes kaksinkertaistetun turveveron päälle 2022 alusta. Mekanismi on kuitenkin päästöoikeuden nykyisillä hintatasoilla ja toimialan tilanne huomioiden turha.
Lisätietoja:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
Hannu Salo, toimialapäällikkö, Bioenergia ry, 040 5022 542, hannu.salo(a)bioenergia.fi