Energiaturve
Viime viikkoina on viimein ymmärretty, mitä raju muutos turvealalla merkitsee. Päästöoikeuden hinta on joulukuussa kohonnut uudelleen yli 30 euroon hiilidioksiditonnia kohden. Syyskuussa tehdyllä linjauksella turpeen energiavero lähes kaksinkertaistetaan vuoden 2021 alusta. Kun energiaturpeen käyttö käy nopeasti kannattamattomaksi päästöoikeuden hinnan nousun ja energiaturpeen veroratkaisun kautta tilanteessa, jossa vielä on turvevarastoja aiempien vuosien käyttöä vastaavasti, niin energiaturpeen tuottajat sopeuttavat tuotantoaan markkinaodotusten mukaisesti. Merkittävän tulonlähteen nopea poistuminen poliittisista syistä ilman näkymää uudesta haittaa monella tavoin hallittua siirtymää kohti hiilineutraaliustavoitteita.
Keväällä vielä uskottiin hallittuun siirtymään, mutta viimeistään syksyllä siirtymä alkoi näyttää syöksyltä, jonka Afryn raportti elokuussa hyvin kuvasi ja monien urakointi- ja toimitussopimusten katkeaminen sen jälkeen konkretisoi. Energiaturpeen kysynnän nopeasta laskusta kertoo myös juuri julkaistu energiankulutuksen kolmannen vuosineljänneksen tilasto. Sitran organisoimat dialogit ja niistä tehty yhteenveto joulukuulla kertoivat jo todellisesta alan yrittäjien ja työntekijöiden hädästä.
”Turvetta tuotetaan kysyntään, ei kenenkään kiusaksi”
Taloustutkimuksen selvityksen mukaan ennakoitua nopeampi luopuminen energiaturpeesta vaikuttaa suoraan yli 500 yritykseen ja uhkaa välillisesti 3500 työpaikkaa. Synkkien näkymien kirkastamiseen pitäisikin nyt löytyä puheiden sijaan kansallisia tekoja, joista joulun alla voi elätellä toiveita.
Energiaturpeen syöksyssä on tultu tilanteeseen, jossa punnitaan oikeudenmukaisen siirtymän periaatetta, ”ketään ei jätetä”, aivan käytännössä. Monesti vuoden aikana on nostettu Irlantia esimerkkinä oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamisesta samalla unohtaen, että Irlannissa lähdettiin suoraan kansallisesti toteuttamaan tuota jo 2016 julkilausuttua periaatetta odottamatta EU:n vihreän siirtymän paketteja. Lisäksi Irlannissa on yksi valtionyhtiö, jolla on toista tuhatta suoraan palkkasuhteista työntekijää myös turvetuotannossa. Suomessa olemme paitsi erilaisessa ympäristössä myös parin vuoden takamatkalla ymmärryksessä, mitä tarkoittaa oikeudenmukaisuus osana ilmastotoimia. Pariisin ilmastosopimuksessa (UNFCCC 2016) todetaan: ”Oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä periaatteita ovat työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen –mukaan lukien työpaikkojen määrä ja laatu sekä toimeentulon turvaaminen. Oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan valmistelun, seurannan ja arvioinnin on perustuttava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle, jotta kaikki osapuolet voivat olla sitoutuneita ilmastopolitiikkaan.”
On toki tiedetty, että päästöoikeuksien hinnan nousu vähentää tulevaisuudessa energiaturpeen käyttöä. Oikeudenmukaisen siirtymän nimissä olisi jo tästä syystä pitänyt selvittää, miten ja missä turpeen käytön väheneminen vaikuttaa ja miettiä toimenpiteitä, joilla lievennetään turvetuotannon vähenemisestä aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Kun ajatus turveveron korotuksesta tähtäimenä energiaturpeen käytön puolittaminen nostettiin tavoitteeksi, olisi pitänyt muistaa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet, ryhtyä toimiin ja ottaa huomioon paremmin myös kasvu- ja kuiviketurpeiden sekä muiden turvetuotteiden merkitys kokonaisuudessa. Hyviä esimerkkejä oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamisesta kansallisilla toimilla löytyy Irlannin lisäksi Espanjan ja Kanadan kivihiilialueilta.
Yrittäjien ja työntekijöiden oltava aidosti osallisia siirtymässä
Turvealan yrittäjien ja työntekijöiden täytyy olla aidosti osallisia siirtymässä. Tarvitaan oikeudenmukaista sillanrakentamista uuteen yrittäjyyteen ja työhön ilman konkursseja ja kortistoja sekä uskottavaa näkymää ja konkreettista vastaan tulemista. Viipyvien EU:n aluepoliittisten ja vaikeasti kohdennettavien tukien varaan ei voida jäädä vaan jo lähikuukausina realisoituvien tappioiden kompensointiin tuotantokaluston ja alaskirjattavien tuotantoalueidenkin osalta tarvitaan päätöksiä, rahaa ja välittömiä reiluja toimia, kuten ”keltaisen raudan” romutuspalkkio ja ennenaikaisesti lopetettavien energiaturvealueiden alaskirjausten kompensointi. Lisää vaikuttavia keinoja voidaan löytää kansallisessa turvetyöryhmässä maaliskuun loppuun mennessä.
Vain pitämällä kiinni oikeudenmukaisen siirtymän periaatteesta – muutoksen keskellä eläviä ei jätetä – energiaturpeen parissa toimineet yritykset voivat pysyä hengissä, työllistää ja päästä aikanaan kiinni myös oikeudenmukaisen siirtymän rahoitukseen.
Lisätietoja: Hannu Salo, 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi