Kestävyyskriteereistä keskusteltiin Energiaviraston Olli Mäen alustuksen jälkeen ottamalla mukaan MHY Pirkanmaan toimitusjohtaja Ilkka Köntti sekä Helenin biopolttoaineasiantuntija Jari Stenvall.
Stenvall korosti, että ohjeiden kanssa tulisi edetä pikaisesti, sillä käytännön toteutus vie oman aikansa. ”Kyse on yhdessä oivaltamisesta, että miten voidaan tehokkaasti hyödyntää olemassa olevaa tietoa”, toi Köntti esille. Hän myös muistutti, että meillä on hyvät edellytykset toteuttaa todentaminen. On hienoa päästä osoittamaan ketjun osaaminen ja jopa kiillottaa alan imagoa.
Sähköntuotantotuen järeän puun rajaukseen liittyvässä alkuperätietojärjestelmässä on paljon samoja piirteitä ja sitä voidaan käyttää todisteena kokopuun rankahakkeen osalta. Sitä pitää laajentaa kuitenkin myös muihin puutavaraeriin.
Todentajamarkkina on Suomessa tähän asti ollut pieni ja hyväksyttyjen kestävyystodentajien määrä on vähäinen. Olli Mäen mukaan tilanne on kuitenkin hyvä siinä mielessä, että päästökauppatodentajat ja tuotantotukea todentavat voivat hyvin laajentaa todentamisoikeuksia.
Yleisökysymyksissä panelisteilta tiedusteltiin tuontibiomassan todentamisesta. Tuontibiomassan kestävyys osoitetaan muiden maiden kansallisilla- tai komission hyväksymillä järjestelmillä, jolloin toimija saa kestävyystodistuksen, jonka avulla kestävyyden voi osoittaa myös Suomessa Mäki painotti. Energiavirastolle tulee mandaatti valvoa Suomessa vapaaehtoisten järjestelmien todentajia.
Yhtään hakekuormaa ei Helen ole vielä tuonut, Stenvall kertoi ja arvioi, että pääosa kansainvälisistä eristä liikkuu tiukkojen kriteerien alla.
Energiavirasto on julkaissut keskustelun jälkeen luonnoksen kestävyyskriteereistä, joka löytyy täältä.