Virkamiestyöryhmän ehdotus turveveron kiristämisestä vaarantaisi energiaturvallisuuden jo lähivuosina. Turpeelle suunniteltua erilliskorotusta ei voida perustella ilmastopolitiikalla, sillä päästökauppa vähentää nopeasti turpeen käyttöä. Päätökset tulisi tehdä maltilla ja ottaa samalla huomioon yrittäjien tilanne ja työllisyys.
Valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä julkaisi eilen (3.9.2020) ehdotuksiaan energiaverotuksen kehittämisestä tällä hallituskaudella. Työryhmän ehdotuksessa lämmityspolttoaineiden veroja korotettaisiin 139 miljoonaa euroa vuonna 2021, mikä toisi valtiolle lisää verotuloja nettona noin 110 miljoonaa vuosina 2021–2022. Tämä on suurempi korotus kuin hallitusohjelmassa on sovittu (100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana). Energiaturpeen veroa korotettaisiin työryhmän ehdotuksessa nykyiseltä 3,0 €/MWh tasolta tasolle 7,1 €/MWh vuonna 2021, 8,6 €/MWh vuonna 2022 ja 10,1 €/MWh vuonna 2023. Energiaturpeen veroa korotettaisiin osana lämmityspolttoaineisiin kohdistuvaa kokonaisratkaisua, mutta sen lisäksi vielä erilliskorotuksella ”päästövähennystavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi ja osana fossiilituista luopumista”.
Elokuun lopussa julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön selvitys kuitenkin totesi, että realistisilla päästökaupan kehitysoletuksilla ja maltillisella veronkorotuksella nykyisestä energiaturpeen kulutuksesta häviää vähintään kolme neljäsosaa (noin 12 TWh) jo vuoteen 2025 mennessä. Samassa selvityksessä todettiin myös, että ”Kivihiilen poistuessa polttoainevalikoimasta turpeesta tulee ainoa vaihtoehtoinen polttoaine biomassalle monipolttoainekattiloissa, mikä korostaa sen merkitystä energian toimitusvarmuuden kannalta.”
– Työryhmä vaikuttaa sivuuttaneen aiheesta tehdyn asiantuntijaselvityksen ja ehdottaa energiaturpeen verotukseen isoa muutosta aivan liian nopealla aikataululla. Muutos vaarantaisi energiaturvallisuuden jo lähitulevaisuudessa. Sitä ei voida perustella ilmastopolitiikalla, sillä päästökauppa on se ajuri, joka hoitaa turpeen käytön vähenemisen. Ministeriön teettämä selvitys osoittaa tämän kristallinkirkkaasti, toteaa Bioenergia ry:n turvevaliokunnan puheenjohtaja Pasi Rantonen.
Päästöoikeuden hintataso on tällä hetkellä 28–29 €/tCO2. EU:n komissio on syyskuussa esittelemässä ehdotuksen, joka tulee kiristämään päästökauppaa entisestään. Ministeriön teettämässä selvityksessä vuoden 2020 keskihinnaksi oletettiin 23 euroa.
Turpeen energiaveron raju nosto johtaisi energiaturvetuotannon romahtamiseen jo ensi vuonna. Tästä aiheutuisi 1500 henkilötyövuoden menetys alueilla, joilla on vähän korvaavia yrittämisen tai työllistymisen mahdollisuuksia. Konkurssien ja työttömyyden lisääntyessä tässä hallitsemattomassa muutoksessa menetettäisiin myös mahdollisuudet hyödyntää täysimääräisesti EU:n oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin tarjoamia mahdollisuuksia. Huolto- ja toimitusvarmuuteen energiaveron raju nosto heijastuisi vasta talvella 2022–2023. Vähentyneen käytön vuoksi nykyiset turvevarastot riittäisivät pari vuotta, mutta varastoa ei kannattaisi enää kartuttaa. Ala on jo nykyisellä verotasolla voimakkaan muutoksen keskellä ja moni yrittäjä tukalassa tilanteessa. Energiaturpeen väheneminen heikentää myös muun kuin energiaturpeen tuotannon kannattavuutta ja siten tarjontaa ja voi johtaa kuivike- ja kasvuturpeen tuontiin.
– Kotimaisen turpeen alasajo ennen kivihiiltä on tässä taloustilanteessa ja ennen EU:n uusia ilmastolinjauksia väärä ratkaisu. Se myös lisäisi ainespuun energiakäytön riskiä. Toivomme päätöksentekijöiltä nyt viisautta ja maltillista etenemistä, jossa myös yrittäjien tilanne ja työllisyys otetaan huomioon. Työryhmän ehdotuksessa esitetystä turpeelle kohdennetusta erilliskorotuksesta vuosina 2021–2023 tulisi ehdottomasti luopua, Rantonen jatkaa.
Turpeen energiaveron korotus ja sen seurauksena mahdollinen biomassapolttoaineiden kallistuminen siirtyisi Suomessa laajasti kaukolämmön hintaan.
Lisätiedot:
Pasi Rantonen, Bioenergia ry:n turvevaliokunnan puheenjohtaja, 040-5448328, pasi.rantonen(a)vapo.fi.
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
Hannu Salo, toimialapäällikkö, Bioenergia ry, 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi