Tämän uutiskirjeen toisessa kirjoituksessa kerrottiin, että ns. negatiivisten päästöjen teknologiat ovat etenemässä tutkimus- ja kokeiluhankkeissa.
Vaikka näiden teknologioiden tutkimukselle ja joiltain osin myös tutkimustoiminnalle on saatavilla julkista rahoitusta, ei Suomen ja EU:n lainsäädäntö selvästi tarjoa kannusteita niiden käyttöönotolle. Ainakaan vielä.
EU:n päästökauppajärjestelmässä on olemassa kannuste fossiilisen energian yhteydessä talteen otetulle ja varastoidulle hiilidioksidille; sen myötä yrityksen ei tarvitse raportoida Ongelma on, että bioenergian yhteydessä tehty talteenotto bio-CCS ei saa kannusteita, koska bioenergia on päästökaupassa lähtökohtaisesti nollapäästöistä eivätkä pelkästään bioenergiaa käyttävät laitokset ole päästökaupassa mukana.
Monet tahot ovat tuoneet esiin komissiolle tätä kannustepuutetta. Kattojärjestö Bioenergy Europe julkaisi tänä keväänä kantapaperin negatiivisten päästöjen näkymistä, varsinkin Bio-CCS näkökulmasta. Suomesta tarvetta lainsäädännön vahvistamiseksi ovat esittäneet lisäksi mm. Fortum ja Kemianteollisuus.
Negatiivisten päästöjen merkityksestä käydään tieteellistä keskustelua aktiivisesti. Vahva tarve negatiivisille päästöille on tunnistettu. Esimerkki tästä on IPCC:n kuudennen arviointiraportin pääkirjoittajan Oliver Gedenin ym. tuore paperi. Yhdysvalloissa demokraattipuolue on äskettäin nostanut negatiivisten päästöjen teknologiat keskusteluun.
Ensimmäisenä askeleena komissio on ilmoittanut valmistelevansa esitystä lainsäädäntökehystä, joka varmentaisi hiilidioksidin poistoa ilmakehästä. Komissio hakee järjestelmää, mikä varmistaa, että negatiivisia päästöjä lasketaan ja kohdellaan samalla tavalla riippumatta maasta. Ilmastopääosaston Arthur Runge-Metzger on kertonut, että esityksen valmistelut ovat alkamassa muutaman kuukauden sisällä. Runge-Metzger on kannustanut eri tahoja keskusteluun aiheesta. Komissio on kertonut esityksen tulevan viimeistään 2023.
EU:n kestävän rahoituksen taksonomiasta tänä keväänä julkaistu TEG-työryhmän esitys rakentaa osaltaan tukea hiilidioksidin talteenotolle, kuljetukselle ja pysyväisvarastoinnille, katsoen sen kestäväksi investoinniksi tietyillä ehdoilla. Taksonomia ei sinällään edistä negatiivisia päästöjä, mutta se pitää ne mukana kestäväksi katsottujen hankkeiden korissa, mikä on tärkeää tulevien suurten hiilidioksidin kuljetusketjujen ja varastoinnin investointitarpeiden näkökulmasta.
Ruotsissa puolestaan on esitetty (s.373) yhdeksi kannustimeksi bio-CCSlle kansallisesti käyttöönotettavaa käänteistä päästömaksua.
Suomessa keskustelu on vielä lähtökuopissaan. Kansallisestikin asiassa on mahdollista edetä ja Suomelle voi olla teknologiamielessä eduksi olla aikaisin liikkeellä. Koska komission eteneminen vaikuttaa vievän aikaa, olisi kansallisille avauksille paikkansa. Niiden kautta Bryssel on monesti kiritetty nopeampaan laukkaan.
Lisätietoja: Hannes Tuohiniitty, 040 194 8628, hannes.tuohiniitty(a)bioenergia.fi