Kevätpäivän avanneen puheenvuoron piti johtava ekonomisti Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Maailman bkt on IMF:n ennusteen mukaan poikkeuksellisesti supistumassa merkittävästi tänä vuonna koronakriisin seurauksena (arvio noin -3%). Ensi vuonna palataan kasvu-uralle (arvio lähes +6 %), mutta koronakriisi tulee jättämään suuren jäljen köyhyyden vähentämispyrkimyksiin. Pitkällä aikavälillä kasvun mahdollistaa tuottavuuden kasvu ja sitä taas tukee nopea teknologian kehitys. Teknologia kehittyy tyypillisesti harppauksin ja tästä on historiassa ja viime aikoinakin paljon esimerkkejä.
Pakarinen arvioi, että ilmastonmuutos on ratkaistavissa teknologian keinoin. Ilmastonmuutoksen torjunnan neljä ajuria ovat teknologian kehitys, markkinatalous, yleinen tietoisuus sekä instituutiot ja viisas sääntely. Kohti hiilineutraaliutta tulisi edetä talouskasvusta tinkimättä. Suomessa on onnistuttu vähentämään päästöjä merkittävästi suhteessa teollisuuden arvonlisäykseen ja osansa tässä on ollut bioperäisten polttoaineiden käytön merkittävällä kasvulla.
Pakarinen tuki EU:n kunnianhimon nostamista 2030 päästövähennyksissä, joista komissio on tekemässä syksyllä esitystä. Yritykset ovat vahvasti 1,5 asteen tavoitteen, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen takana. Investointitarve on massiivinen, mikä tarjoaa Suomen kaltaiselle maalle paljon mahdollisuuksia. Tämä taas vaatii TKI-rahoitusta ja viennin vauhdittamista. Tavoitteena pitää olla Suomen positiivisen hiilikädenjäljen moninkertaistaminen. Päästövähennyksiä tulee edistää kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti. Yhteiskuntaa tulee voimakkaasti ja systemaattisesti sähköistää.