Matti Oksanen Gasumilta tarjosi hyvän yleiskatsauksen kaasumarkkinasta ja biokaasusta pohjoismaisilla markkinoilla. Kaasun osuus energian kokonaismarkkinasta on alle 7 % eli noin 50 TWh. Tästä biokaasun realistinen raaka-ainepotentiaali riittäisi noin 20 TWh:iin. Tällä hetkellä biokaasun tuotanto on noin 4,4 TWh. Suurimpana haasteena on kansallisten lainsäädäntöjen erot ja riskit.
Doranovan Antti Myllärinen kävi läpi biokaasulaitosten markkinaa Suomessa. Biokaasun osuus uusiutuvasta energiasta on vasta noin 0,5 % tasolla, mutta enempään olisi potentiaalia erityisesti kotieläinten lannan ja ylijäämänurmien hyödyntämisessä. Molempien arvioissa biokaasua olisi mahdollista tuottaa neljä kertaa enemmän kuin nykypäivänä eli noin 4 TWh vuonna 2030.
Suomi on hyvä toimintaympäristö biojalostamoille
Biojalostamo-osiossa kuultiin ensin tallenne Nordfuel Oy:ltä, joka kaavailee uutta bioetanolia, biokaasua, ligniiniä ja lietettä tuottavaa jalostamoa olemassa olevan lauhdelaitoksen kylkeen Haapavedellä. Seuraavana oli vuorossa Lieksaan bioöljyä tuottavaa laitosta rakentavan Green Fuel Nordic Oy:n Timo Saarelainen. Lieksan jalostamo tuottaisi bioöljyä ja biotuhkaa. Bioöljyä voitaisiin käyttää lämmöntuotantoon, liikenteen polttoaineiksi tai kemianteollisuudessa. Biotuhkaa taas voidaan hyödyntää maanparannusaineena tai metsälannoitteena.
Kolmantena kuultiin esitys Helenin Jussi Uitolta Vuosaareen suunniteltavasta kaupunkijalostamosta, jota Helen, VTT ja L&T ovat yhdessä toteuttamassa. Kaupunkijalostamo rakentuu synteesikaasuprosessin ympärille, jolla hyödynnetään erilaisia alihyödynnettyjä materiaalivirtoja ja se on avoin, toimialarajat ylittävä kokeilualusta. Hankkeessa pyritään demovaiheen jälkeen skaalaamaan laitos suuremmaksi ja viime kädessä konseptin kansainvälistämiseen. Kaikki hankkeiden edustajat pitivät Suomea hyvänä toimintaympäristönä biojalostamoille ja totesivat kehityksen kulkevan hyvään suuntaan.