Vuoden 2019 alussa oli puuenergian suhteen myönteiset odotukset, jotka osittain toteutuivatkin uusien laitosten valmistuessa ja edellisenä vuonna valmistuneiden päästyä normaaliin tuotantoon. Keskimääräistä lämpimämpi vuosi ei kuitenkaan vauhdittanut metsähakkeen käyttöä odotetusti. Teollisuuden käyntiaste oli edelleen erinomaisella tasolla, mutta loppuvuonna varsinkin sahojen käyntiasteet alenivat ja sivutuotteiden tarjonta supistui. Hakkeen käytön kasvu kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa jäi 0,5 TWh:iin, vaikka turpeenkin käyttö väheni. Tilastoidusta hukkalämmön talteenotosta (10 prosenttia kaukolämmöstä) huomattava osuus on peräisin puupolttoaineista.
Teollisuuden sivutuotteiden määrän pieneneminen heijastui myös teollisuuden omien sivutuotteiden omaan käyttöön.
Metsähakkeen kauppa ja korjuu eivät kehittyneet ennakkotietojen mukaan odotetusti. Toiminnan pullonkaulana oli etenkin alkuvuonna pätevien kuljettajien saatavuus. Korjuukaluston saatavuus ei ollut esteenä.
Parantuneesta markkinatilanteesta huolimatta tilastojen valossa runkopuun hakkuut jopa alenivat jo toista vuotta. Osasyynä voi olla kasvava energiapuun tuonti, joka jo vuonna 2018 nousi selvästi edellisestä vuodesta.
Energiapuusta maksettiin metsänomistajille pystykaupoissa keskimäärin 3,3 euroa ja hankintakaupoissa 22,8 euroa kuutiometriltä. Edelliseen vuoteen verrattuna reaalinen keskihinta laski pystykaupoissa 12 prosenttia ja nousi kahdeksan prosenttia hankintakaupoissa (deflatointi: tukkuhintaindeksi).
Karsitun rangan keskihinta oli pystykaupoissa 4,0 euroa ja hankintakaupoissa 25,9 euroa kuutiometriltä. Pystykaupoissa hinta pieneni 12 prosenttia ja hankintakaupoissa kohosi kuusi prosenttia. Latvusmassan keskihinta oli pystykaupoissa 2,9 euroa ja hankintakaupoissa 17,3 euroa. Hinta putosi pystykaupoissa 21 prosenttia ja nousi hankintakaupoissa 10 prosenttia.
Kaikesta vuoden aikana tilastoidusta kaupasta oli karsittua rankaa 47 ja latvusmassaa 43 prosenttia. Kokopuuta oli ainoastaan seitsemän ja kantoja neljä prosenttia. Suosituin energiapuulaji kuitenkin vaihteli kauppatavoittain. Pystykaupoissa latvusmassan osuus oli lähes puolet ja hankintakaupoissa karsitun rangan osuus kolme viidesosaa.
Lisätiedot: Tage Fredriksson, 040 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi