Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 6,5 % vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi 4 % (3,9 TWh) ja energiaturpeen käyttö 24 % (3,6 TWh). Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui metsäteollisuuden jätelienten kasvusta. Turpeen kysyntää selittävät poikkeuksellinen talvi 2017-2018, sähkön korkea hinta ja hyvä tuotantokesä. Kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia.
Tilastokeskus julkaisi tänään 28.3.2019 tiedot vuoden 2018 energiankulutuksesta ja Luonnonvarakeskus viime viikolla tiedot puun energiakäytöstä. Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 7,4 TWh. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi 3,9 TWh ja energiaturpeen käyttö 3,6 TWh. Puupolttoaineiden käyttö ei ole aiemmin ollut yhtä korkealla tasolla. Energiaturpeen käyttö oli poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi myös korkeammalla tasolla kuin moneen vuoteen. Energiaturvetta siivittivät alkuvuoden kysyntäpiikki, kohonneet sähkön hinnat ja hyvä tuotantokesä.
– Vuosi 2018 oli kotimaisille polttoaineille erittäin vahva ja kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi viime vuonna leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia. Suomalainen metsäteollisuus kukoisti ja se näkyi kotimaisen puuenergian kasvuna. Energiaturpeella vuosi oli myös hyvä, mutta vuosi 2018 oli monella tapaa poikkeuksellinen. Pitkän aikavälin kehitysnäkymä energiaturpeella on laskeva, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui lähes kokonaan metsäteollisuuden jätelienten eli mustalipeän käytön kasvusta, sillä kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli vuoden 2017 tasolla. Puupolttoaineiden käytön kasvu muodosti yli puolet uusiutuvan energian kasvusta Suomessa, sillä vesivoiman tuotanto oli vuotta 2017 alemmalla tasolla ja tuulivoima kasvoi 1,1 TWh.
Metsähakkeen käyttö kasvoi noin 3 % vuonna 2018, mutta käyttö oli edelleen alemmalla tasolla kuin 2012– 2014. Viime vuosina käyttö on polkenut paikallaan. Pitkä laskutrendi metsähakkeen käytössä yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa katkesi viime vuonna (+4 %). Erillisessä lämmöntuotannossa metsähakkeen käytön kasvutrendi jatkui 2018 (+2 %). Metsähakkeen raaka-aineista suuri kasvu nähtiin hakkuutähteiden (+19 %) käytössä, kun taas pienpuun ja kantojen osuus pieneni. Myös järeän runkopuun osuus hieman kasvoi.
Turpeen käytön kasvusta noin 70 % ajoittui ensimmäiseen vuosineljännekseen, jolloin puupolttoaineiden saatavuudessa oli hankalan talven jälkeen paikoin ongelmia. Myös puupolttoaineiden käyttö kokonaisuutena kuitenkin merkittävästi kasvoi nimenomaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kolmannen neljänneksen osuus turpeen käytön kasvusta oli 20 %. Kasvua tuki merkittävästi edellistä vuotta korkeammalla tasolla ollut sähkön hinta sekä tuotanto-olosuhteiltaan erittäin hyvä kesä.
Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. ÅF:n tekemän selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin 7 TWh:iin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen. Kasvu- ja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä sen sijaan kasvaa.
Suomen nettomääräinen energiantuonti kasvoi uusiutuvan ja kotimaisen energian käytön kasvusta huolimatta 4,1 miljardista eurosta 5,3 miljardiin euroon vuonna 2018. Suurin lisäys (940 milj. euroa) johtui raakaöljyn tuonnin kallistumisesta.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
toimialapäällikkö Hannu Salo, puh. 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi