Bioenergia-alan yritykset ovat valmiita siirtymään kohti hiilineutraalia Suomea. Siirtymässä ei tulisi lähteä kieltämään käytettäviä energialähteitä yksi kerrallaan, vaan luottaa ensisijaisesti taloudellisiin ohjauskeinoihin. Hiilineutraalisuus tulisi mahdollistaa sallimalla, ei kieltämällä.
Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n 8.10.2018 julkistama ilmastoraportti on herättänyt runsaasti keskustelua päästöjen vähentämisestä ja energiajärjestelmään kohdistuvista muutostarpeista. On myös esitetty, että useille polttoaineille asetettaisiin tavoitevuosia käytön lopettamiselle. Vuoden 2018 Bioenergiapäivässä pääviesti on, että alan yritykset ovat valmiita siirtymään kohti hiilineutraalia Suomea. Siirtymässä ei tulisi kuitenkaan lähteä kieltämään käytettäviä energialähteitä yksi kerrallaan, vaan luottaa ensisijaisesti taloudellisiin ohjauskeinoihin.
– Päästökauppa on oikea työkalu päästöjen vähentämiseksi. Annetaan sen toimia ja keskitytään sen kehittämiseen. Kieltämällä turpeen energiakäyttö vaikeutettaisiin huomattavasti tervettä kilpailua ja joustavuutta polttoainemarkkinoilla. Mahdollistetaan hiilineutraalisuus sallimalla – ei kieltämällä, toteaa Bioenergia ry hallituksen puheenjohtaja, Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen.
Bioenergia ry tukee sitä, että koko EU seuraa Suomen esimerkkiä ja päivittää 2050 ilmastotavoitteensa hiilineutraalisuustavoitteeksi. EU:n on pidettävä samalla huolta teollisuuden kilpailukyvystä ja pysyttävä mielenkiintoisena investointikohteena.
Esimerkiksi turpeen energiakäyttö vähenee päästökaupan hintatason noustessa. Päästöoikeuden hinta on vuoden 2018 aikana noussut vuoden alun 8 eurosta yli 19 euroon ja käynyt hetkellisesti jo yli 25 eurossa. Kohonnut hintataso lisää samalla bioenergian käyttöä.
Mistä kasvaviin tarpeisiin saadaan energiapuuta?
Moni on huolissaan biomassan riittävyydestä etenkin Etelä-Suomessa. Tyypillisesti suomalainen metsäenergia syntyy metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirroista päätehakkuissa ja harvennushakkuissa. Suomen metsätaloudessa on edelleen hyvin merkittävät taimikoiden (800 000 ha) ja nuorten metsien harvennusrästit (800 000 ha). Harvennuksen toteuttaminen mahdollistaa jäljellejäävien puiden järeytymisen ja hyvän kasvun sekä ylläpitää metsien terveyttä. Nuorten metsien harvennuspuu on tyypillisesti kuitupuuta materiaalikäyttöön sekä energiapuuta. Suomalaisten tutkijoiden mukaan puun energiakäytön lisääminen tuottaa ilmastohyötyjä, jos fossiilista energiaa pystytään korvaamaan ja energiakäyttöön ohjataan nopeasti hajoavia hakkuutähteitä ja ainespuuta pienempiä harvennuspuita[1].
– Metsien hyvää kasvua tulee edistää ja tukea, sillä se mahdollistaa niin biotalouden kuin hiilivarastojen hyvän kehityksen. Näemme energiapotentiaalia etenkin harvennusrästien koneellisessa korjuussa, joista saatava bioenergia on paikallista aluetaloutta ja työllisyyttä tukevaa lähienergiaa. Se on myös kiertotaloutta, sillä syntyvä tuhka voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin metsien kasvun edistämiseksi, Laitinen jatkaa.
Lisätiedot:
Jussi Laitinen, toimitusjohtaja, Tampereen Sähkölaitos, puh. 050 542 8362
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, puh. 040 1630 465
[1] Ilmastopaneeli 2017, Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista, Raportti 1/2017