Helsingin kaupunki/kirjaamo
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Dno HEL 2018-006547
Viite: Lausuntopyyntönne 15.6.
Hiilineutraali Helsinki 2035 toimintaohjelman elinkeinovaikutukset
Bioenergia ry edustaa lähes 300 suomalaista yritystä, jotka mm. tuottavat
bioenergiaa eri muodoissa sekä tarjoavat tuotantoon ja käyttöön liittyvää
teknologiaa.
Esitämme näkemykset toimintaohjelmaan jäsenkuntamme viitekehyksestä ja
korostaen kotimaisia ratkaisuja, mutta samalla korostaen Helsingin päätösten voivan
vaikuttaa yritystemme toimintamahdollisuuksiin vientimarkkinoilla.
Ennakkokysymykset vastauksineen
1. Mitkä toimenpideohjelmassa kuvatut toimenpiteet ovat erityisen merkittäviä
teidän organisaationne tai edustamanne toimialan näkökulmasta?
Nostamme lausunnon lopussa toimialallemme merkittävimmät toimenpiteet. Lisäksi
korostamme sen tärkeyttä, että Helen Oy:n kehitysohjelma etenee ripeästi.
2. Kuvatkaa tarkemmin, millaisia kustannusvaikutuksia toimenpideohjelmalla voi
toteutuessaan olla teidän organisaatiollenne tai edustamallenne toimialalle.
Useat toimenpiteet tulisivat suoraan tai epäsuoraan edistämään toimialamme
yritysten markkinoita. Biomassan tai biopolttoaineiden käyttöön liittyvät ratkaisut
edistäisivät investointeja tuotantoon ja logistiikkaan Suomessa. Helsingin
ratkaisuiden liiketalousvaikutus voisi olla teknologiainvestointeina kaikkiaan useita
satoja miljoonia euroja ja vuosittaisina polttoainehankintoina muutamia kymmeniä
miljoonia euroja.
Sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineiden korvaaminen uusituvilla polttoaineilla,
kuten investoinnit biolämpökeskuksiin ovat merkittävimmät. Tärkeitä ovat myös
liikenteen fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttonesteillä sekä
biometaanilla/biokaasulla.
3. Näettekö, että toimenpideohjelma voi toteutuessaan parantaa teidän
organisaationne tai edustamanne toimialan kilpailukykyä ja edesauttaa uusien
tuotteiden ja palveluiden kehittämistä? Kuvatkaa, millaisia nämä vaikutukset
voivat olla.
Helsingissä tehtävät ratkaisut voivat parantaa alamme kilpailukykyä ja edesauttaa
uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Erityisesti kyseeseen tulisivat ratkaisut
ahtaisiin kaupunkitiloihin, biomassan varastointiin ja logistiikkaan
kaupunkiympäristössä.
Kokoaankin suurempi merkitys
Toimenpideohjelma Suomen suurimman kaupungin hiilineutraaliuden
saavuttamiseksi on Bioenergia ry:n näkemyksen mukaan merkittävä. Helsingissä
tehtävät toimenpiteet ovat merkittävyydeltään Suomelle kaupungin suhteellista
kokoa suuremmat, sillä pääkaupunki näyttäytyy kansainvälisenä näyteikkunana
teknologian sekä osaamisen viennille. On myös syytä ottaa huomioon, että muiden
pohjoismaiden pääkaupungit ovat asettaneen Helsinkiä nopeampia tavoitteita ja ovat
monilta osin edellä uusiutuvan energian käytössä ja matkalla kohti hiilineutraaliutta.
Helsingin on syytä edetä kunnianhimoisesti.
Hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuonna 2035 Helsingissä vaatii
energiantuotannon ja liikenteen fossiilisista polttoaineista luopumisen varsin nopealla
aikataululla. Päätösten ja toimien tulisi siksi olla etupainotteisia. Toimenpiteiden
vieminen käytäntöön vie aina aikansa ja siksi päätökset toimenpiteistä tulee tehdä
ripeästi ja toteutus skaalautuvasti.
Toimenpideohjelman luonnos on rakennettu onnistuneesti ja tuo hyvin esiin eri
sektorien toimenpiteiden moninaisuuden. Laaja valikoima on keskeistä tavoitteen
saavuttamiseksi. Siksi on syytä varsinkin toteutuksien alkuvaiheessa käyttää kaikkia
kohtuullisen hintaisia mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Bioenergia ry pitääkin
valitettavana, että Helsingin energiakysymyksiä koskevassa julkisessa keskustelussa
bioenergian hyödyntäminen on asetettu vastakkain uusien ja älykkäiden
teknologioiden sekä energiatehokkuuden hyödyntämisen kanssa. Näkemyksemme
mukaan esimerkiksi liikenteessä julkisen liikenteen uusiutuvat käyttövoimat eivät ole
vaihtoehtoisia liikennesuoritteen vähentämisen tai kulkutapaosuusmuutosten kanssa.
Samoin energiantuotannossa voidaan panostaa samanaikaisesti esim.
aurinkoenergiaan, hukkalämmön hyödyntämiseen ja muuhun energiatehokkuuteen
ja kestävään bioenergiaan. Biopolttoaineiden sisällä voidaan hyödyntää sekä
nestemäisiä että kaasumaisia ratkaisuja.
Ohjelmassa esitetty päästöjen vähennystavoite on reilu 6 %-yksikköä vuodessa
vuoteen 2030, ja seuraavan 5 vuoden aikana vielä 4 %-yksikön vuosittainen
päästövähennys. Pidämme fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla
energialähteillä etupainotteisesti tärkeänä. Pidämme myös oikeana energian
kokonaiskulutuksen vähentämispyrkimystä.
Bioenergia ry pitää tärkeänä, että Helsinki etenee ripeästi käytännön toteutuksessa.
Hyvä esimerkki on HKL:n päätös siirtyä käyttämään 100 % uusiutuvaa energiaa
bussiliikenteessä ja työkoneissa. Riittävän merkittävän kokoinen ratkaisu myös
edistää yritysten kilpailukykyistä tarjoamaa ja niiden tekemiä panostuksia alueella.
Panostaminen energiatehokkuuteen helpottaa tavoitteen saavuttamista, sillä
pienempi kulutus on helpompi korvata vähäpäästöisillä. Siksikin on syytä korostaa, että vaikka hukkalämmön hyödyntäminen on useimmiten erittäin kannatettavaa, voi
kannuste hukkalämmön hyödyntämiseksi joskus pitkittää fossiilisen energian
käyttöä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun hukkalämmöstä saatava lisätulo
heikentää energiamuutosinvestoinnin suhteellista kannattavuutta nykytilanteeseen.
Siksi Helsingin olisi syytä arvioida kriittisesti hukkalämmön hyötykäyttöä
tapauskohtaisesti.
Bioenergian hankinnasta
Toimenpideohjelmassa nostetaan esiin biomassan saatavuuteen ja kestävyyteen
liittyviä huolia. Haluamme nostaa esiin muutamia näkökohtia bioenergian
saatavuuteen liittyen:
• hakkuiden lisääntyminen Suomessa kasvattaa myös energiapuun tarjontaa.
• hakkuiden tähänastinen kasvu ei ole juurikaan näkynyt kasvuna energiapuun
hinnassa.
• bioenergian lisääntyvä kysyntä Suomessa kasvattaa myös alan yrittäjyyttä ja
vaikuttaa siten tarjontaan
• raaka-aineen riittävyys on pitkälti logistiikkakysymys. Siksi logistiikan
kehittäminen on erittäin tärkeätä polttoaineen saatavuuden varmistamisessa
ml. terminaalit ja junaliikenne.
• Itämeren alueella bioenergian tuotanto Baltian maissa ja Venäjällä on
jatkuvasti lisääntynyt, mikä rakentaa puskuria äkillisiä markkinatilanteita
ajatellen.
• biomassan kestävyyden osalta Unionin lainsäädäntö hyväksytään
muodollisesti syksyllä. Kestävyyden periaatteet on selkeästi määritelty ja eri
käyttötarkoitukset huomioidaan.
• pohjoismaiset muut pääkaupungit Itämeren alueella, Tukholma ja
Kööpenhamina, ovat päätyneet luottamaan bioenergiaan merkittävissä määrin
osana hiilineutraalia tulevaisuuttaan.
Päästökompensointi
Esitys toimenpideohjelmaksi linjaa, että 20 % päästöistä pyritään ratkaisemaan
kompensoimalla syntyvät päästöt pääosin Helsingin ulkopuolella tapahtuvilla
hiilinieluilla tai muilla kompensaatiomekanismeilla.
Bioenergia ry pitää hyvänä, että Helsinki selvittää kompensaatiomahdollisuuksia
lisää.
Helsinki voisi potentiaalisesti Suomen suurimpana kompensaatioiden yksittäisenä
hankkijana olla erityisen aktiivinen tulevina vuosina kotimaisen
kompensaatiomarkkinan kehittämisessä. Maa- ja metsätaloudessa on Suomessa
mahdollisesti löydettävissä merkittäviäkin ilmastoratkaisumahdollisuuksia.
Nykyisessä maa- ja metsätalouden toimintaympäristössä toimet eivät ole
maanomistajille kannattavia ilman kompensoinnista maksettavaa korvausta. Siksi
näistä olisi mahdollisesti löydettävissä kompensoinnin periaatteet (lisäisyys,
läpinäkyvyys ja pysyvyys) täyttäviä ratkaisuja. Mielenkiintoisia esimerkkejä voisivat
olla metsätaloudesta peräisin olevien sivuvirtojen prosessointi biohiileksi, joka
käytetään maanviljelyssä lisäämään maaperän hiilipitoisuutta ja parantamaan
kasvua, tai hiilen sidonta ennallistettavaan ojitettuun suohon.
Esitämme lisäksi alla muutamia toimenpideohjelman kuvausta täydentäviä
näkökohtia.
Toimenpidekohtaisia kommentteja
Toimenpide 17
CO2-päästökriteerien sisällyttäminen ympäristövyöhykkeeseen on kannatettavaa.
Toteuttamisessa on syytä miettiä, kuinka se voidaan toteuttaa teknologianeutraalisti,
mutta hallinnollisesti riittävän yksinkertaisesti. Esimerkiksi auton rekisterikilven
luentaan perustuva malli ei välttämättä huomioi ajoneuvon käyttövoimaa tai
päästötasoa.
Toimenpiteet 20 ja 22
Hankinnoille asetettavat ympäristökriteerit ovat kannatettavia. Kriteerit on syytä
toteuttaa teknologianeutraalisti, päästöjen kustannustehokkaan vähentämisen
ollessa ratkaisevin valintakriteeri.
Toimenpide 85
ESCO-hankkeista on Suomessa jo hyvin paljon kokemuksia erilaisissa kohteissa.
Pilotoinnin sijaan tulisi toteuttaa kaikki kohteet, joihin ESCO-toteutusta tarjotaan
kannattavasti eli nykykustannuksia matalammalla hinnalla.
Toimenpide 86
Kannatamme toimenpidettä, mutta toteuttamista ei tule alistaa valtion rahoitukselle.
Nopeutettu öljylämmityksen lopettaminen hyödyttää muun muassa maaperän
saastumisen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisyä. Tuella ei ole syytä edistää
osaratkaisuja, joissa öljylämmityskattila jää edelleen osatehon toteuttajaksi.
Korvaavaksi lämmitysratkaisuksi on syytä hyväksyä rakennuksen huipputehon
mukaisesti mitoitetut uusiutuvat energialähteet sekä kaukolämpö.
Toimenpide 125
Kannatamme lämpimästi, että toimenpideohjelman toteutuksessa huomioidaan
yritysten viennin edistäminen referensseillä ja muuten. Suomalaisen bioenergia-alan
teknologian ja palveluiden viennin arvo on tuoreen selvityksen mukaan (viite tähän)
noin 400 Meuroa vuosittain. Ehkä yllättävästi, bioenergian arvonlisäys koostuu
merkittävästi muustakin kuin biomassapolttoaineen ketjusta. Helsingillä on paljon
tarjota toimialan yritysten kasvuun ja vientiin; muun muassa liikenteessä, lämmönja sähköntuotannossa ja logistiikan hallinnassa.
Toimenpide 134.
Pidämme kompensoinnin kehittämistä keskeisenä ja tärkeänä osana ohjelmaa.
Tärkeä kompensoinnin periaate on myös läpinäkyvyys.
Joiltain osin kompensointia koskevaa analyysiä voitaisiin täydentää. Analyysi alkaa
kuvauksella ”Viime vuosiin saakka päästökompensaatiota ovat Suomessa ja
maailmalla hyödyntäneet lähinnä yritykset ja suuret teolliset tuotantolaitokset.
Kaupunkialueen päästöjen kompensoinnille ei sen sijaan ole vielä olemassa
yhteneväisiä, selkeitä sääntöjä tai toimintatapoja.” Kompensoinnista on niin
Suomessa kuin maailmallakin varsin paljon kokemuksia hyvin erilaisista ympäristöistä ja hanketyypeistä, jotka tulisi hyödyntää (ks. esim. cdm.unfccc.int,
ji.unfccc.int). Myös uusia kompensaatiomahdollisuuksia kehitetään.
Yksinkertaisimmillaan kompensoinnin voi toteuttaa ostamalla EU:n päästöoikeuksia
ja mitätöimällä ne.
Harri Laurikka
Bioenergia ry
toimitusjohtaja