Työ- ja elinkeinoministeriö
EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma 2021-2027, Horisontti Eurooppa
Kiitämme lausuntopyynnöstä.
Bioenergia ry pitää hyvänä, että puiteohjelmassa varataan merkittävästi resursseja
(52,7 mrd EUR) globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi ja teollisuuden kilpailukyvyn
parantamiseen (pilari II). Euroopan kyky vastata globaaleihin haasteisiin on tärkeä
sekä haasteiden ratkaisemisen että Euroopan oman kilpailukyvyn näkökulmasta.
Tärkeä askel tässä on uusiutuvista raaka-aineista valmistettavien tuotteiden
resurssitehokkuuden nostaminen.
Pyrkimykset sujuvoittaa tutkimushankkeiden käynnistämistä ja edistää erityisesti
pienten toimijoiden osallistumista hankkeisiin ovat kannatettavia.
Kiinnitämme huomiota siihen, että klusterit ”digitaalisuus ja teollisuus” sekä ”ilmasto,
energia ja liikkuvuus” sekä ”ruoka ja luonnonvarat” käsittelevät kaikki
energiasektorin ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeisiä teemoja, jotka
myös osin liittyvät yhteen. On siksi tärkeä varmistaa, että hankkeita voidaan
toteuttaa ja yhteistyötä rakentaa riittävän kitkattomasti myös klusterirajojen yli
(esim. digitaalisuus ja energia, ilmasto ja teollisuus, energia ja luonnonvarat jne.).
Klustereiden teemojen tarkentuessa on tärkeää, että ministeriöt ovat aktiivisesti
yhteydessä sidosryhmiin. Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen ja kehittäminen
edellyttää nykyistä aktiivisempaa EU-tutkimusrahojen käyttöä, jolloin on tärkeää,
että maana varmistamme tarpeisiimme sopivien rahoituslähteiden olemassaolon.
Klusterin ”ilmasto, energia ja liikkuvuus” painopistealueita (area of intervention) ovat
ilmastotiede ja -ratkaisut, energiantuotanto, energiajärjestelmä ja verkot,
rakennukset ja teollisuuslaitokset energiamurroksessa, yhdyskunnat ja kaupungit,
teollinen kilpailukyky liikenteessä, puhdas liikenne ja liikkuvuus, älykäs liikkuvuus ja
energian varastointi. On tärkeää, että klusterissa rahoitetaan tasapainoisesti
tutkimusta energiankäytön kaikilla kolmella osa-alueella: sähköntuotannossa,
lämmityksessä ja viilennyksessä sekä liikenteessä.
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) raportissa ”Tracking Clean Energy Progress”
(2018) on todettu, että niistä 38 teknologiasta, jotka tarvitaan energiasektorin
muutokseen, vain neljä (4) etenee aikataulussa: aurinkosähkö, sähköinen liikenne, valaistus ja datakeskukset. Puiteohjelman tulisi siten lähestyä energiasektorin
murrosta riittävän laaja-alaisesti.
Suomella on suuret metsävarat ja metsäteollisuuden viennillä on suuri merkitys
kansantaloudelle. Myös energiajärjestelmä perustuu muuta Eurooppaa vahvemmin
uusiutuvan energian käyttöön ja erityisesti bioenergian osuus on merkittävästi
korkeampi kuin muissa EU-maissa: yli 29 % Suomen energiankulutuksesta vuonna
2017 oli erilaista bioenergiaa. Alalle on kehittynyt myös merkittävä vientiteollisuus.
Puiteohjelman jatkokäsittelyssä tulisi varmistaa, että siinä edistetään teknologioita,
jotka kykenevät vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja joissa Suomella on jo
lähtötilanteessa vahva asema. Sekä IEA:n että kansainvälisen uusiutuvan energian
järjestön (IRENA) arvio on, että mitä enemmän Euroopassa
kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, sitä enemmän myös bioenergiaa tarvitaan.
Erityisesti liikenteen biopolttoaineille odotetaan vahvaa kasvua.
Ilmastonmuutoksen hillintäskenaarioissa toistuu vahva viesti siitä, että jos maapallon
lämpeneminen halutaan rajata selvästi alle kahden asteen Pariisin
ilmastosopimuksen mukaisesti, tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan myös ns.
negatiivisten päästöjen teknologioita. Näitä ovat mm. hiilidioksidin talteenotto ja
varastointi bioenergiaa käyttävistä laitoksista. Bioenergia ry kiinnittääkin komission
ehdotuksessa huomiota siihen, että ”ilmasto, energia ja liikkuvuus” klusterin
energiantuotanto-osuudessa siihen, että hiilidioksidin talteenotosta, hyödyntämisestä
ja varastoinnista (CCS) puhutaan vain fossiilisia polttoaineita käyttävien
voimalaitosten yhteydessä ilman näkymää negatiiviisiin päästöihin (Negatiiviset
päästöt on nostettu komission ehdotuksessa aiheena esiin vain maa- ja
metsätalouden yhteydessä ”ruoka ja luonnonvarat”-klusterissa). Ilmaston ja Suomen
kannalta olisi tärkeää tutkia ja kokeilla bioenergiaan liittyviä CCS/CCU- ratkaisuja.
Painopisteen CCS/CCU:ssa tulisi olla konkreettisissa demoissa ja ratkaisujen
markkinoille saattamisessa.
Harri Laurikka
Bioenergia ry
toimitusjohtaja