Pitkäjänteinen energia- ja ilmastopolitiikka ja kotimaisen energian lisäkäyttö voivat vahvistaa bio- ja kiertotalouden ja työllisyyden kasvua sekä edistää yrittäjyyttä. Samalla on mahdollista merkittävästi vähentää ilmastopäästöjä ja pitää huolta energian huoltovarmuudesta.
Bioenergia ry julkaisi Kevätpäivässään 30.05.2018 tavoitteensa vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.
– Haluamme edelleen lisätä oman energiamme käyttöä seuraavalla vaalikaudella ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja pitää huolta energian huoltovarmuudesta. Muun uusiutuvan energian kasvu ei tästä kärsi. Se ei myöskään haittaa nykyistä älykkäämmän energiajärjestelmän kehitystä, arvioi yhdistyksen toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Vaikka uusiutuva energia on ollut Suomessa hyvässä kasvusuunnassa, energian tuonti Suomeen ylitti edelleen viennin noin 3,2 miljardilla eurolla vuonna 2016. Suomen energiankulutuksesta vielä 36 % on fossiilisia tuontipolttoaineita. Bioenergia ry:n arvion mukaan kotimaisen energian määrää on mahdollista lisätä 5 prosenttiyksikköä ja päästöjä vähentää 10–15 % vuoteen 2023 mennessä. Metsien hiilivaraston kasvuun sidotaan vuosittain yli 20 Mm3 puuta. Uusiutuvan ja kotimaisen energian osuus nostetaan kustannustehokkaasti yli puoleen Suomen energiankulutuksesta 2030 mennessä.
Yhdistys toivoo energia- ja ilmastopolitiikan olevan pitkäjänteistä ja pitävän kiinni jo sovituista tavoitteista. Vakaalla ja kustannustehokkaalla politiikalla voidaan tukea ennakkoarvioita nopeampaa bio- ja kiertotalouden kasvua, parantaa työllisyyttä ja edistää yrittäjyyttä. Valtionvarainministeriön ennusteessa Suomen talouskasvu jää nykytilanteessa 1,1 %:iin vuodessa jo muutaman vuoden sisällä. Bio- ja kiertotalouden kasvua voidaan tukea edistämällä alan koulutusta, lisäämällä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta, lisäämällä hakkuita markkinaehtoisesti mutta kestävästi, sekä panostamalla tieliikenneverkon ylläpitoon, myös alemmassa tieverkossa. Metsätaloudessa taimikoiden ja nuorten metsien harvennusrästejä tulee vähentää. Bioenergiaan liittyvässä teknologiassa Suomessa on huippuosaamista ja se on merkittävä vientitoimiala. Hyvä kehitys pitää mahdollistaa myös tulevaisuudessa.
Uusiutuvan energian lisääntyessä Suomessa energiajärjestelmän huoltovarmuutta tulee tukea huolehtimalla energiapuumarkkinoiden toimivuudesta ja kehittämisestä, ylläpitämällä ja edistämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteettia, ylläpitämällä riittävä turvetuotanto markkinaehtoisena sekä mahdollistamalla rajattu kannonnosto.
Kun puun käyttöä biotalouden tarpeisiin lisätään, tulee huomiota kiinnittää myös luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Lahopuun määrää talousmetsissä tulee lisätä koko Suomessa. Energiapuun (ml. kokopuu, hakkuutähteet, kannot) korjuussa tulee edistää uusimpien metsänhoito-suositusten mukaisia toimintatapoja. METSO-ohjelman rahoitus 2019–2023 tulee turvata siten, että vuosille 2014–2025 valtioneuvoston periaatepäätöksessä sovittuun 96 000 ha:n pinta-alatavoitteeseen päästään. Turvetuotantoa harjoitetaan vain alhaisten luontoarvojen ojitetuilla turvemailla.
Liikenteessä verotusta tulee edelleen kehittää teknologianeutraalisti vähäpäästöisempään suuntaan. Biokaasun käyttöä tulee edistää määrätietoisesti etenkin tieliikenteessä osana kiertotaloutta.
Bioenergia ry:n vaalitavoitteet 2019
Lisätietoja: Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi