Komissio esityksen mukaan uusien henkilö- ja pakettiautojen päästöjä tulee vähentää vuoden 2021 tasolta 15 % vuoteen 2025 mennessä ja 30 % vuoteen 2030 mennessä. Oleellisinta on se, millä uusia ja jo käytössä olevia ajoneuvoja todellisuudessa ajetaan. Esitys on Suomen ilmastotoimien kannalta edistysaskel, sillä esitys vähentää kansallisten toimien tarvetta.
Euroopan komissio julkaisi tänään (8.11.2017) esityksensä henkilö- ja pakettiautojen päästöjen vähentämisestä 2021–2030. Esityksen mukaan uusien henkilö- ja pakettiautojen päästöjä tulee vähentää 15 % vuoden 2021 tasolta (henkilöautojen nykyinen tavoite 2020: 95 g/km, pakettiautojen 147 g/km) vuoteen 2025 mennessä ja 30 % vuoteen 2030 mennessä. Esityksessä muutetaan päästöjen mittaukseen perustuva testimenetelmä nykyisestä NEDC-testimenetelmästä (New European Driving Cycle) uuteen WLTP-menetelmään (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure). Esitykseen sisältyy myös mekanismi, jolla ajoneuvovalmistajia palkitaan nolla- ja vähäpäästöisten autojen tarjoamisesta.
– Komission esitys on Suomen ilmastotoimien kannalta edistysaskel, sillä esitys vähentää kansallisten toimien tarvetta, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
– On hyvä, jos markkinoille saadaan teknologianeutraalisti – ottaen huomioon myös uusiutuvat polttoaineet – lisää puhtaita teknologioita. Päästöjen kannalta vielä tärkeämpää on kuitenkin se, millä käyttövoimilla ja polttoaineilla näitä uusia ja jo käytössä olevia ajoneuvoja todellisuudessa ajetaan.
Suomessa energia- ja ilmastostrategian taustaraportissa arvioitiin, että ajoneuvokaluston ja polttoaineiden päästövähennys olisi noin 0,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Samoin kulkutapajakaumaan liittyvä päästövähennys olisi 0,3 miljoonaa tonnia. Tämä vaatii myös sitä, että uusia autoja tulee markkinoille nykyistä enemmän: vuonna 2016 Suomessa ensirekisteröintiin 119 000 uutta autoa, mikä pitäisi saada nostettua 135 000–150 000 autoon 2020-luvulla. Kaiken kaikkiaan liikenteen päästöjä pyritään vähentämään Suomessa 3,1 miljoonaa tonnia eli noin puolella verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Tämä ei onnistu uusiin ajoneuvoihin keskittyvillä hankintatuilla. Se vaatii keinoja, jotka vaikuttavat nykyiseen autokantaan ja liikennejärjestelmään. Esimerkiksi äskettäin esitelty sähköautojen hankintatuki vähentää hallituksen esityksen vaikutusarvion mukaan tieliikenteen CO2-päästöjä vain -0,0049 %.
– Näkemyksemme mukaan nykyinen liikennesektorin muutosvauhti on asetettujen tavoitteiden valossa liian hidas ja riittävän nopean muutoksen aikaansaaminen vaatii useita vähäpäästöisiä teknologioita. Teknologioiden ominaisuudet sopivat eri tavalla eri liikennemuotoihin. Biopolttoaineiden ja kaasumaisen bioenergian etuja nykytilanteessa ovat kustannustehokkuus ja sopivuus nykyiseen ajoneuvokantaan, raskaaseen liikenteeseen ja pitkille kuljetusmatkoille. Biosähkö on yksi uusiutuva vaihtoehto sähköiselle liikenteelle, Laurikka jatkaa.
Suomella on velvoite vähentää päästöjä taakanjakosektorilla eli päästökaupan ulkopuolella 39 % vuoden 2005 tasolta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakosektorin merkittävin päästövähennyspotentiaali on liikenteessä.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 163 0465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
Toimialapäällikkö Tage Fredriksson, puh. 040 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi