Yhteistuotannon säilyttäminen edellyttää konkreettisia toimia poliittisen tahtotilan lisäksi

Suomen ja EU:n energiapoliittisissa ohjelmissa puhutaan lämpimästi energiatehokkaan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) puolesta. Sen merkitys toimitus- ja huoltovarmuudelle, ympäristölle ja kansantaloudelle tunnustetaan. Silti Suomi on vaarassa menettää merkittävän määrän CHP-tuotantoa. Tarvitaan konkreettisia CHP:n edistämistoimenpiteitä.

Erityisen suuri merkitys CHP-tuotannolla on Suomessa kotimaisen energian lisäämisessä sekä energiajärjestelmän toimivuudelle ja huoltovarmuudelle huippukulutustilanteissa, joissa vaihtelevaa sähköntuotantoa ja tuontisähköä on epäluotettavasti tarjolla.

Yli 40 % nykyisestä CHP-sähkökapasiteetista poistuu vuoteen 2030 mennessä teknisen käyttöikänsä päätyttyä. CHP-laitosten investointitilanne paranee vasta, kun sähkön markkinahinta nousee tuntuvasti tai rinnalle kehitetään uusia kannustimia. Suomen tuoreen energia- ja ilmastostrategian politiikkaskenaariossa uskotaan CHP-voimalaitosten rakentamisen kasvuun, koska CHP-sähkön määrä (24 TWh) vuonna 2030 ylittää viime vuosien tason.

EI-strategiasta puuttuu CHP:n osalta konkretia

Hallitus hyväksyi 24.11.2016 selontekonsa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on korvata tuontienergiaa, kuten öljyä ja kivihiiltä, kotimaisella energialla.

Strategia antaa selkeän sanallisen tukensa kotimaisia polttoaineita käyttävälle CHP-tuotannolle. Sinne on kirjattu mm.

 —    ”Säilytetään edellytykset yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon osana toimitusvarmaa, energiatehokasta ja vähäpäästöistä energiajärjestelmää.”

 —    ”Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon edellytysten säilyttäminen on myös olennainen osa järjestelmätason energiatehokkuutta.”

 —    ”Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Turpeen verotuksella pyritään varmistamaan, että turve on kilpailukykyisempi kuin kivihiili ja muut fossiiliset tuontipolttoaineet.”

 —    ”Metsäenergiaa hyödyntävien pienimuotoisten yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon hankkeiden säilyttämistä tuotantotukijärjestelmään selvitetään.”

 —    ”Vaihtelevan tuotannon lisääntyminen vaikuttaa myös vuodenaikojen välisiin eroihin sähkön kysynnän ja tuotannon tehotasapainon ylläpidossa. Talven kysyntähuipuissa kovilla pakkasilla tuulivoiman tuotanto on vähäistä eikä aurinkosähköä tuoteta. Tämän vuoksi yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on yksi keino turvata sähkön toimitusvarmuus.”

On hyvä, että hallitus on strategiassaan nostanut esiin CHP:n suuren merkityksen osana Suomen energia- ja sähköjärjestelmää. Erityisesti strategia noteeraa CHP-tuotannon tärkeän roolin talven kysyntähuipuissa kovilla pakkasilla. Jatkossa tarvitaan konkreettisia toimia, joilla estetään CHP-tuotannon väheneminen ja kannustetaan uusiin investointeihin. CHP-kapasiteetin investointiedellytysten parantamiseksi mm. investointi- ja kapasiteettituet ovat käyttökelpoisia.

Lisätiedot: Jouko Rämö, jouko.ramo(a)bioenergia.fi, puh. +358 40 480 3736