Uusilla käyttövoimilla vähemmän päästöjä valtion rahoilla

Suomi pääsi taakanjakosektorin päästöjenvähentämisen osuuden suhteen EU:ssa palkintopaikalle yhdessä Ruotsin ja Luxemburgin kanssa. Suomen pitää vähentää sektorin päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä vertailuvuoden 2005 tasolta. Suomessa taakanjakosektorin suurin päästölähde on liikenne. Aikaa tavoitteiden saavuttamiseen on 12 vuotta.

Valtion panostus liikenteen päästöjen vähentämiseksi on ainakin lyhyeksi ajaksi lyöty lukkoon Romutuspalkkiot ja sähköautojen hankintatuet ovat tällä hetkellä valtion panostus liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi tuetaan käytettyjen autojen muuntamista kaasuautoiksi ja etanoliautoiksi. Romutuspalkkiolla on tehty huhtikuun loppuun mennessä hieman yli 4 000 uuden auton tilausta ja palkkioon varatuista määrärahoista on käytetty 53 %. Romutuspalkkiolla hankituista autoista noin 70 % on kooltaan pienikokoisia ns. B-segmentin autoja. Tähän segmenttiin kuuluvat varsinaiset pikkuautot.

Vuoden 2018 elokuuhun voimassa oleva romutuspalkkio sopii niille, jotka vähentävät päästöjä vaihtamalla vähäpäästöiseen eli alle 110 g /km päästävään autoon, polttoaineen alkuperästä välittämättä. Vaatimuksena ei ole polttoaineen laatu, kuten biokaasu tai uusiutuva diesel. Suosituin romutuspalkkion avulla vaihdettu auto on bensiiniauto, jossa ei voi käyttää biopolttoaineita. Nämä autot ovat käytössä vielä vuonna 2030. Romutettavien autojen ikä Suomessa on keskimäärin 12,7 vuotta. Meillä on siis luultavasti teillämme valtion tuella fossiilisia polttoaineita käyttäviä autoja vuonna 2030.

Sähköautot ovat tärkeä osaratkaisu liikenteen päästöjen vähentämisessä, etenkin tulevan vuosikymmenen loppukaudella. Sähköautojen hankintatukeen arvioidaan kuluvan 3,75 miljoonaa euroa neljässä vuodessa ja sillä tuetaan neljän vuoden aikana 1 875 täyssähköauton hankintaa. Arvioiden mukaan tänä vuonna hankitaan 173 täyssähköautoa tuen turvin. Hankintatuen arvioitiin valmisteluvaiheessa vaikuttavan noin -0,0086 % henkilöliikenteen vuosittaisiin CO2-päästöihin ja noin -0,0049 % tieliikenteen vuosittaisiin CO2-päästöihin.

Tehoton tukipolitiikka on kuitenkin suuri ongelma, kun valitaan kustannustehottomimmat keinot, jotka takaavat fossiilisten käyttöä vielä vuonna 2030. Tuen pitäisi kohdistua autoihin, jotka pystyvät käyttämään 100 %:sti biopolttoainetta. 

Ladattavien hybridien hankinnan kasvu on ollut nopeaa vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Vastaavana aikana viime vuonna niitä ostettiin reilut 600, tänä vuonna 1 200 enemmän. Tästä yli kolmasosa oli Volvoja ja seuraavilla sijoille tulivat MB ja BMW. Kansanautoista yli sadan kappaleen myyntiin pääsi vain VW. Loput hajaantuvat monille merkeille, mutta nollasta aloittanut Porsche kunnostautui.

Suurempia summia panostetaan sähköautojen hankintaan. Täyssähköautoja rekisteröitiin ennätysmäärä: 241. Viime vuonna vastaava luku oli 168. Määrä ei ole suuri, vaikka prosentuaalinen kasvu on hurja. Merkittävintä on se, että Nissan nousi tavallisena autona Leaf-mallillaan kärkeen mallitilastossa ja nappasi suurimman osan koko kasvusta. Tavallisia autoja lähellä olevia autoja kävi kaupaksi edelleen vähän, mutta valikoima on paranemassa. Täyssähköautoja on liikenteessä nyt 1 449, eli 0,1 % autokannasta. Hankintatukea on myönnetty 76 täyssähköautolle.

Ensirekisteröityjä kaasuautoja oli ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana 445, kun viime vuonna vastaavasti oli 64. Käytettynä maahantuodut autot ovat kasvussa ja ilmeisesti myös kaasukäyttöiset käytetyt autot.

Puolet vähäpäästöisten ladattavien hybridien kasvusta on osunut autojen hintasegmenttiin, joka on yli 50 000 euroa, mikä ei toivottavasti johdu romutuspalkkiosta. Näiden autojen vähäpäästöisyys perustuu testiin, joka ei vastaa todellista käyttöä ja ladattavien suosio perustuu alhaiseen autoveroon.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Tage Fredriksson, puh. +358 40 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi