Turve – jatkossa yhä enemmän muutakin kuin energiaa

Tulevaisuudessa on tilausta turpeen monipuolistuvalle käytölle ja suotuotteille, jolla on suuri arvonlisä. Muut turvetuotteet voivat Suomessakin olla arvoltaan merkittävämpiä kuin energiaturve vuonna 2030, vaikka turvetta käytetään edelleen myös energiaksi. Kehitys heijastuu Bioenergia ry:n edunvalvontaan, ja näihin asioihin keskittyvä työryhmä on aloittanut toimintansa yhdistyksessä. Alussa korostuvat kasvualustoihin ja ympäristöturpeisiin liittyvät asiat.

Turpeen osuus maailman kaupallisista kasvualustoista on noin 75 %. Turvetta on vaikea täysin korvata esim. taimien varhaiskasvatuksessa ja ammattimaisessa lasinalaiskasvatuksessa tai monien koristekasvien ja vihannesten viljelyssä.

Puhtaiden kasvualustojen, maanparannustuotteiden, kompostoinnin ja orgaanisten lannoitteiden seosaineiden maailmanlaajuinen tarve lisääntyy nopeasti. Pelkästään Kiina tarvitsisi maailman koko nykyisen kasvuturvetuotannon volyymin jo ensi vuosikymmenellä. Samaan aikaan monet kasvuturvetta perinteisesti tuottaneet maat joutuvat vähentämään tuotantoaan. Kasvuturvetta korvaavat tuotteet eivät täysin riitä korvaamaan vajetta.

Turpeen materiaalikäytölle on lupaavia näkymiä. Pohjoismaissa turvekuivike on pitänyt hyvin pintansa. Kun eläinterveys, ruokaturvallisuus ja ravinteiden kierrätysvaatimukset korostuvat, kuivike- ja imeytysturpeille voi avautua laajempiakin markkinoita.

Turpeesta ja muista suon tuotteista saa luontevia ratkaisuja moniin tarpeisiin, kun mahdollisuudet tiedostetaan ja käytetään. Turpeesta voi tuottaa periaatteessa kaikkea mitä öljystä, hiilestä ja usein puustakin. Turvekuidut ja -suodattimet, teknisen hiilen raaka-aineet, eristeet ja sisustuslevyt, erilaiset turvehoitotuotteet ja -kosmetiikka, turvevahat ja hartsit kemianteollisuuden raaka-aineina sekä bioaktiivisten aineiden uuttaminen ovat teollisina prosesseina jo hallittavissa, mutta odottavat kaupallista kannattavuutta.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Hannu Salo, hannu.salo(a)bioenergia.fi, puh. 040 502 2542