Sata vuotta bioenergiaa

Bioenergia ry toivottaa kaikille antoisaa satavuotiaan Suomen juhlapäivää!

Sata vuotta sitten polttopuu dominoi Suomen energiajärjestelmää ja teollisuuden puunkäyttöä. Polttopuun hakkuut olivat noin 23 miljoonaa m3, mikä vastaa noin 46 TWh. Teollisuus käytti puuta noin 6,6 miljoonaa m3 ja siitä puolet oli polttopuuta. Suoraan polttoon menevän energiapuun osuus hakkuista oli noin 90 %. Energiapuuta myös vietiin Venäjälle Pietarin lämmitykseen noin 2,4 miljoonaa m3. Fossiilisia polttoaineita käytettiin noin 0,3 TWh ja sähköä 0,2 TWh. Metsissä oli vähän puuta (1,4 mrd m3) ja metsien kasvu oli hidasta (54,5 miljoonaa m3/a).

Sitten teollistuminen alkoi voimistua. Energian- ja sähkönkulutus alkoivat kasvaa.

Vuoteen 1960 mennessä energiankulutus oli yli tuplaantunut 108 TWh:iin. Puupolttoaineiden käyttö oli kasvanut 54 TWh:iin, mutta suhteellinen osuus oli tippunut 50 %:iin ja öljyllä ja kivihiilellä saatiin jo 44 % Suomen energiasta. 1960-luvulla energiankulutus kasvoi yli 70 %, puun osuus romahti 23 %:iin ja fossiilisten osuus kasvoi yli 70 %:iin.

1970-luvulla Suomen energiajärjestelmä monipuolistui: tuli maakaasu ja ydinvoima. Myös sähköntuonti ja turpeen käyttö alkoivat kasvaa. Oli syytäkin: 1973 öljyn osuus oli noussut yli 60 %:iin. Puun osuus jatkoi laskuaan ja oli pienimmillään vuonna 1991: 14 %. (Lähde: Tilastokeskus)

Trendi muuttui 1990-luvulla ja alkoi puupolttoaineiden uusi kasvu. Vuonna 2017 puu on jälleen Suomen suurin energianlähde noin 27 %:n osuudella. Käyttömäärä on noin tuplaantunut 96 TWh:iin vuosina 1917-2016. Lisäksi käytetään muuta bioenergiaa: kierrätyspolttoainetta, biokaasua ja nestemäisiä biopolttoaineita öljyn korvaajana pari prosenttia.

Laadullisesti bioenergia on sadassa vuodessa muuttunut voimallisesti polttopuusta metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen käyttöön. Viime vuosikymmeninä suoraan metsästä polttoon menevän energiapuun osuus hakkuukertymästä on pyörinyt 10 %:in ympärillä. Vuonna 2012 tunnusluku nousi 15 %:iin ja sen jälkeen on ollut laskua: vuoden 2017 luvuksi ennustetaan n. 11,6 %. Polttopuuta kuluu kotitalouksissa noin 11 TWh.

Bioenergian vuosisata ei ole tuhonnut Suomen metsävaroja, koska kyse on uusiutuvasta luonnonvarasta ja Suomessa on jo varhain alettu kiinnittää huomiota metsävarojen kestävyyteen. Vuonna 2017 metsissä on puuta 2,5 mrd m3 ja vuosittainen kasvu on tuplaantunut 110 miljoonaan m3/a. Ekologisessa kestävyydessä sen sijaan on Suomessa haasteita – tahtotila siihen vastaamiseksi on Suomessa laaja.

Entäpä tulevaisuus?

Puupolttoaineiden käytön tulevaisuus kiertyy sivuvirtojen käytön ympärille. Keskeisiä tekijöitä ovat tällöin sivutuotteiden määrä, niiden vaihtoehtoinen käyttö ja energian hinta.

Suomen metsävarojen kasvu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Metsät kasvavat nyt yli 40 % lujempaa kuin vuosina 1986–1994. Jos tämä kehitys jatkuu, myös hakkuille ja siten sivutuotteiden määrälle on enemmän kasvumahdollisuuksia. Ilmastonmuutos toisaalta lisää kasvua, mutta toisaalta kasvattaa metsätuhojen riskiä. Kasvun lisäksi sivutuotteiden määrään vaikuttavat myös päätuotteiden eli tukki- ja kuitupuun kysyntä ja metsänhoidon aktiivisuus. Metsänhoidon harvennusrästit kasvoivat 2014–2016 ja 2009–2013 välillä 50 000 ha ja saavuttivat 795 000 ha. Halutaanko harvennusrästejä tulevaisuudessa kasvattaa vai pienentää?

Jos ja kun sivuvirtojen hyötykäytössä tehdään uusia innovaatioita, maksukyky sivuvirroista paranee ja todennäköisesti energiakäyttö vastaavasti vähenee. Tämä on luonnollista kehitystä, joka on jo toteutumassa markkinaehtoisesti kovaa vauhtia. Mutta tärkeä kysymys on mittakaava: missä laajuudessa kehitys etenee? Utrechtin yliopiston professorin Martin Jungingerin mukaan materiaalikäytön kasvu tulee jättämään runsaasti tilaa myös bioenergian käytön kasvulle (lähde: esitys AEBIOMin konferenssissa 11/2017 perustuen tähän julkaisuun). Bioenergia ry:n viesti on ollut, että biomassan markkinat toimivat tältä osin jo hyvin ja myös jatkossa niihin tulisi luottaa.

Bioenergian tulevaan käyttöön vaikuttaa myös energian hintataso. Ilmastonmuutosta rajoitettaessa bioenergian käytön tulisi IEA:n tuoreen kestävän bioenergian tiekartan mukaan kasvaa globaalisti noin kaksinkertaiseksi vuosien 2015 ja 2060 välillä. Kasvua on kaikilla osa-alueilla -sähköntuotannossa, lämmöntuotannossa ja liikenteessä. Suomessa kehitys voi näyttää erilaiselta ja painottunee enemmän lämmöntuotantoon ja liikenteeseen.

Jos ilmastonmuutos halutaan saada rajoitettua alle kahteen asteeseen, ilmakehästä tulee vuosisadan loppupuolella nettomääräisesti poistaa hiilidioksidia. Bioenergia on yksi harvoista energiamuodoista, jota käytettäessä voidaan päästä nettonegatiivisiin päästöihin. Laajasti tunnistettu teknologia on bioenergian yhdistäminen CCS-teknologiaan eli BECCS, mutta teknologioita on muitakin: BECCU ja BEBCS.

Lisää polttopuun teosta, kuljettamisesta, kaupasta ja käytöstä Esko Pakkasen teoksessa “Halkojen Suomi – energiaa puusta”, Metsäkustannus Oy, 2017.


Lisätietoa: toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi