Etusivu > Bioenergiatietoa > Sanasto

Sanasto

Sanastossa on keskeisimmät bioenergia-alan termit. Lisäys- ja täsmennysehdotukset: viestinta(a)bioenergia.fi.

Valitse sanan alkukirjain:

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A

Ainespuu: Mitoiltaan ja laadultaan puujalostusteollisuuden raaka-aineeksi soveltuva puutavara.


Arina: Tulisijan osa, joka erottaa toisistaan tulipesän ja tuhkalaatikon.

B


Biodiesel: Yleisnimitys perinteiselle 1. sukupolven kasviöljypohjaiselle dieselpolttoaineelle, joka valmistetaan kasviöljyistä vaihtoesteröimällä (rasvahappojen metyyliesterit). Ei ole hiilivety.


Bioenergia: Biomassasta saatava energia, jota voidaan hyödyntää polttoaineena joko suoraan tai muunnettuna kaasun tai nesteen muodossa.


Biokaasu: Orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen tuotetta, jonka pääkomponentit ovat metaani (60-65%) ja hiilidioksidi (30-35%).


Biomassa: Biologista alkuperää oleva aines lukuun ottamatta geologisiin muodostuksiin peittyneitä ja fossiloituneita aineksia.


Biopolttoaine: EU-direktiivissä (2009/98/EY) biopolttoaineilla tarkoitetaan nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta. (Biopolttoaineiden sukupolvet (1,2,3): 1: Valmistetaan raaka-aineista, joita voidaan käyttää ihmisten tai eläinten rehuksi. 2: Valmistetaan kasvi- ja puupohjaisesta selluloosasta sekä jätteistä. 3: Valmistetaan täysin uusista raaka-aineista.)


Briketti: Kts. puupelletti. Briketit ovat pellettejä suurempia puristekappaleita, joiden koko ja muoto vaihtelevat käytetyn puristimen mukaan.

C


CCS (Carbon Capture and Storage): Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Kehitteillä oleva tekniikka, jonka tarkoitus on vähentää polttoaineita käyttävien lämpö- tai lämpövoimalaitosten hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ottamalla hiilidioksidi savukaasuista talteen ja varastoimalla se.


CHP (Combined Heat and Power): Sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Tuotantomuodossa tuotetaan samanaikaisesti sähkön lisäksi lämpöä.Yhteistuotannon hyötysuhde on korkeampi kuin erillistuotannon, sillä tuotannossa käytettyjen polttoaineiden energiasisältö voidaan käyttää tehokkaammin hyödyksi.


CO2: Hiilidioksidi. Kasvihuonekaasu.


CO2-ekvivalentti: CO2-ekv. Kasvihuonekaasujen kokonaismäärä muunnettuna hiilidioksidiksi. Esimerkiksi hiilidioksidi + metaani + ilokaasu.


COP: Conference of Parties to the UNFCCC: YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) osapuolikokous. Vuonna 2017 pidettiin COP 23 Bonnissa.

E


Energiapaju: Lyhytkiertoisella viljelylla energiakayttoon kasvatettu pajupuusto tai pajubiomassa.


Energiapuu: Latvusmassaa, harvennusenergiapuuta, tyveyksiä/lumppeja ja kantopuuta sekä edellä mainituista tehtyä haketta ja mursketta. Energiapuu käytetään energiantuotantoon.


Energiatehokkuus: Jokin on energiatehokasta, jos samalla määrällä energiaa saadaan tuotettua enemmän palveluita tai jos samat palvelut saadaan tuotettua pienemmällä energiamäärällä.


Energiaturve: Turveperäinen tuote, joka on tarkoitettu energiantuotantoon.

F


Fossiilinen polttoaine: Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään, esimerkiksi kivihiili, öljy ja maakaasu. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja.

G


GW: Gigawatti. Energiantuotannon- tai kulutuksen tehon yksikkö. GW = 1000 megawattia (MW) = miljoona kW.


GWh: Energiamäärän yksikkö. Gigawattitunti = 1000 megawattituntia (MWh) = miljoona kWh.

H


Hake: Tietynkokoisiksi palasiksi haketettua puubiomassaa, joka on valmistettu mekaanisesti terävillä työkaluilla. Puuhakkeen palat ovat suorakaiteen muotoisia ja niiden tyypillinen pituus on 5-100 mm, ja paksuus on pieni verrattuna muihin mittoihin.


Hakkuutähde: Hakkuutahdetta on runkopuun hakkuun yhteydessa syntyva metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvat seka hakkuualueille jäävä, pienikokoinen puu, ns. raivauspuu ja hylkypolkyt.


Harvennuspuu: Harvennushakkuissa poistettava osa metsikon puustosta, harvennushakkuista korjattu puutavara.


Hiilinielu: Metsän toimiessa hiilinieluna, siihen sitoutuu enemmän hiilidoksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. Jos metsä toimii hiilinieluna, varastoituneen hiilen määrä eli hiilivarasto kasvaa.


Hiilivarasto: Puuston hiilivarasto lisääntyy, kun puuston vuotuinen kasvu on suurempi kuin sen vuotuinen poistuma. Maaperän hiilivaraston suuruus vaihtelee kasvillisuuden kariketuotannon, sääolojen ja hakkuiden muutosten myötä. Suomessa metsäkasvillisuuden ja metsien maaperän hiilivarastot ovat kasvaneet eli metsät ovat toimineet hiilinieluna, vaikka samanaikaisesti metsien kasvusta osa on käytetty puutuotteiden valmistukseen ja bioenergiaksi.


Huipunkäyttöaika: Vuotuisten käyttötuntien laskennallinen määrä nimellisteholla (0 - 8760 h).


Hybridijärjestelmä: Järjestelmä, jossa erilaiset energialähteet kytketään yhteen.

I


IPCC: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change). www.ipcc.ch.


Irtokuutio: Irtokuutiometri (i-m³) vastaa polttopuumäärää, joka heiteltynä täyttäisi yhden kuutiometrin (metri * metri * metri) kokoisen laatikon.

J


J: Energiamäärän yksikkö. Joule. 1 joule = työtä 1 W teholla sekunnin ajan. 1000 J = 1/3,6 Wh = noin 0,2778 Wh.


Jakeluvelvoite: Biopolttoaineiden käytön edistämistä liikenteessä koskeva laki. Velvoittaa liikennepolttoaineen jakelijoita toimittamaan vuosittain kulutukseen tietty vähimmäisosuus biopolttoaineita.


Jyrsinturve: Turve, joka on tuotettu jyrsimällä turvetta turvesuon pinnalta ja kuivattamalla se. Voidaan käyttää esim. energiaksi tai ympäristöturpeena.

K


KAISU: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. Sisältää toimenpideohjelman, jossa esitetään, millä toimilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutosta hillitään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.


Kanto: Kaatopinnan alapuolinen rungon osa mukaan lukien puun juuristo.


Kantopuu: Koostuu rungon kaatoleikkauksen alapuolelle jäävästä kannosta ja sen maanalaisesta jatkeesta.


Kapasiteetti: Teho, jolla laitos voi (korkeimmillaan) tuottaa tai kuluttaa energiaa.


Kapasiteettikerroin: Vuotuisten huipputehon käyttötuntien suhde vuoden kokonaistuntimäärään (8760 h). Myös: käyttöaste.


Kierrätyspolttoaine: Kuivasta, kiinteästä ja syntypaikalla lajitellusta jätteestä valmistettu polttoaine.


Kierrätyspuu: Biopolttoaineeksi luokiteltava puhdas puutähde tai käytöstä poistettu puu tai puutuote, jotka eivat sisällä muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Esimerkiksi uudisrakentamisen puutähde, kuormalavat, puupakkaukset, jne.

Kiintokuutio = Kiintokuutiometri (m³) tarkoittaa yhden kuutiometrin kokoista täyttä polttopuuta ilman irto- tai pinokuutioon jääviä rakoja.


Klapi: Polttopuu, joka on valmistettu karsitusta pyöreästä puusta. Yleisimmin klapien pituus on 25, 33 tai 50 cm.


Kokopuu: Kaadettu ja karsimaton puu, juuristo pois lukien. Sisaltaa rungon kuorineen, oksat ja neulaset/lehdet.


Kuori: Ainespuusta eri kuorintatekniikoilla syntyva kuoritähde.


Kutterinlastu, höylänlastu: Puutavaran hoylayksessa syntyva puutahde.


Käyttöaste: Vuotuisten huipputehon käyttötuntien suhde vuoden kokonaistuntimäärään (8760 h). Myös: kapasiteettikerroin.

L


Latvusmassa: Ainespuuhakkuun sivutuote, johon kuuluvat latvat, oksat, neulaset ja lehdet.


LULUCF: lyhenne englanninkielisistä sanoista maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous. EU komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen (ns. LULUCF-asetus), jonka tavoitteena on luoda järjestelmä, jolla maan ja metsien käytöstä syntyvät ilmastopäästöt otetaan huomioon EU-maiden päästölaskennassa. LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaista ja kosteikoista syntyvät päästöt ja nielut.


Lyhytkiertoviljelty puubiomassa: Puubiomassa, joka on kasvatettu raaka-aineeksi tai energiaksi lyhytkiertometsissa, jonka kiertoaika on 5 – 8 vuotta (esim. energiapaju).


Lämpöarvo: Ilmoittaa täydellisessä palamisessa kehittyvän lämmön määrän polttoaineen massaa kohti. Kiinteiden polttoaineiden lämpöarvo ilmoitetaan tavallisesti MJ/kg ja kaasumaisten polttoaineiden tapauksessa MJ/m3.

M


Metsähake: Metsapuubiomassasta valmistettu puuhake. Suomessa metsahaketermia kaytetaan yleisterminä tarkoittaen ranka-, kokopuu- ja hakkuutahdehaketta tai -mursketta.


Metsäpolttoaine: Puupolttoaine, joka on valmistettu puuraaka-aineesta, jota ei ole aikaisemmin kaytetty muuhun tarkoitukseen ja se valmistetaan suoraan puusta mekaanisella prosessilla.


Moderni bioenergia: Biomassan nykyaikaista käyttöä lämmitykseen/viilennykseen, sähköntuotantoon ja liikenteeseen.


Motti: Halkojen mittauksessa käytetty tilavuusyksikkö.


Murske: Puupolttoaine, jolla on vaihteleva palakoko ja -muoto ja joka on valmistettu siten, etta puu murskataan tylpilla tyokaluilla, kuten teloilla, vasaroilla tai “varstoilla”.


Mustalipeä: Jäteliemi, jota syntyy sellunkeitossa käytettävän sulfaattimenetelmän sivutuotteena. Mustalipeä koostuu sulfaattimenetelmässä käytetystä keittonesteestä, puusta liuenneesta ligniinistä ja muusta orgaanisesta aineesta. Mustalipeää voidaan jatkokäyttää energiaksi.


MW: Energiantuotannon- tai kulutuksen tehon yksikkö. Megawatti MW = 1000 kilowattia (kW).


MWh: Energiamäärän yksikkö. Megawattitunti = 1000 kilowattituntia (kWh).

P


Palaturve: Energiaturvetta, joka on tuotettu nostamalla turvetta turvesuosta ja muokkaamalla se mekaanisesti paloiksi (esim. sylinterin muotoisiksi paloiksi, suorakulmaisen särmiön muotoisiksi paloiksi tai lainepaloiksi).


Perinteinen bioenergia:  Biomassan perinteistä käyttöä lämmitykseen.


Pinokuutio: Pinokuutiometri (p-m³) vastaa tilavuudeltaan yhden kuutiometrin kokoista koottua polttopuupinoa.


PJ: Energiamäärän yksikkö. Petajoule = 1000 terajoulea (TJ) = miljoona gigajoulea (GJ) = miljardi MJ. 1 PJ on noin 0,27778 TWh.


Polttoainepuru; polttoainepöly: Jauhettu biopolttoaine, jonka tyypillinen palakoko on 1 – 5 mm. Esimerkiksi sahanpuru ja hiontapöly.


Polttohake; energiahake: Yleisnimitys polttoon tai muuhun energiantuotantoon kaytettavalle, eri tekniikoilla tehdylle hakkeelle.


Primäärienergia: Luonnossa esiintyvää jalostamatonta ja käyttämätöntä energiaa. Muun muassa vesivoima, tuuli, auringon säteily ja erilaiset polttoaineet kuten öljy, hiili, puu, maakaasu ja turve.


Purkupuu: Kaytosta poistettu puu tai puutuote, jota syntyy purettaessa rakennuksia tai tie- ja vesirakennustyön rakennelmia. Vastaavien kohteiden uudisrakentamisen puutähde on kierrätyspuuta.


Puunjalostusteollisuuden puutähteet: Puubiomassatahteet, jotka ovat peraisin puun kasittelysta seka sellu- ja paperiteollisuudesta (kuori, korkkitahteet, tasauspatkat, sarmaystahteet, kuitulevytahteet, kuituliete, hiontapöly, vaneritähteet, sahanpuru, sahauspinnat, losot ja puulastut).


Puupelletti: Valmistetaan puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Raaka-aineeksi käy kuiva sahanpuru, kutterinlastu ja hiontapöly. Pellettien pituus on noin 1-3 cm ja halkaisija 6-12 mm.


Puupolttoaineet: Metsähake sekä teollisuuden sivutuotepuu, joka syntyy metsäteollisuuden puunjalostusprosessin sivu- tai jätetuotteena syntyvä puuaines.


Puutähde: Puutähteellä tarkoitetaan rakennus-, purku- ja korjaustoiminnassa syntyvää puuta sekä puunjalostusteollisuudessa syntyvää puuta, joka voi sisältää liima-, maali-, kyllästys- tms. aineita. Kemiallisesti käsittelemätön puutähde luokitellaan luokkaan A ja kemiallisesti käsitelty puu luokkaan B, jos se ei sisällä halogeenisia orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja puunkyllästysaineilla tai pinnoitteilla tehtyjen käsittelyjen seurauksena enempää kuin luonnonpuu. Luokan A ja B puupolttoaineet voidaan luokitella standardin SFS-EN ISO 17225-1 mukaan ja niihin ei sovelleta jätteenpolttoasetusta. Luokan C (jätepuu) sovelletaan kierrätyspolttoaineiden standardia (SFS-EN 15359) ja niihin sovelletaan jätteenpolttoasetusta (151/2013).


Puutähdehake: Teollisuuden kuorellisista ja kuorettomista puutahteista (rimat, tasauspatkat, yms.) tehty hake, joka ei sisalla maalattua tai muuten kasiteltya puuta.


Pyrolyysi: Kuivatislaus. Kemiallinen reaktio, jossa orgaanisia kiinteitä aineita hajotetaan kuumentamalla hapen pääsemättä vaikuttamaan prosessiin.


Päästökauppajärjestelmä (EU ETS): EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti ja maailman ensimmäinen ja laajin hiilidioksidimarkkina. Päästökauppa toimii ”cap and trade” –periaatteen mukaisesti, jolloin päästökauppaan kuuluville päästöille on asetettu absoluuttinen maksimi markkinoille laskettavien päästöoikeuksien määränä, ja osallistujat voivat käydä kauppaa päästöoikeuksilla keskenään. Oikeuksia voi myös siirtää vuosien välillä. Päästökaupan piiriin kuuluvat mm. suuret teollisuus-ja energiantuotantolaitokset. Päästöoikeuksiaon jaettu toimijoille osin ilmaiseksi (ns. ilmaisjako) ja kasvavassa määrin huutokaupattu. Päästökauppa on jaettu vaiheisiin, joilla on sovellettu erilaisia periaatteita mm. päästöoikeuksien jakotavassa toimijoille, sekä absoluuttisissa päästötavoitteissa. EU:n päästökaupan ensimmäinen vaihe oli vuosina 2005–2008, toinen 2008–2012, paraikaa käynnissä oleva kolmas vaihe loppuu vuonna 2020 ja neljäs vaihe kattaa vuodet 2021–2030.


Päästökerroin: Päästö energiayksikköä kohden, esim. tCO2  / MWh tai gCO2 -ekv / MWh.

R


Ranka: Karsittu runko ja polkky, joka ei yleensa tayta ainespuulle asetettuja vaatimuksia. Termiä käytetään ensisijaisesti pienikokoisesta puusta.


Runkopuu: Puun rungon osa, josta on poistettu oksat.


Ruskea hake, kuivunut hake: Kuivuneesta ja huuhtoutuneesta hakkuutahteesta (3113) tai kokopuusta tehty polttohake.

S


Sahanhake: Sahateollisuuden sivutuotteena syntyva kuorellinen tai kuoreton hake.


Sahanpuru: Puuta sahattaessa syntyvat pienet kappaleet.


Sekoitus: Tarkoituksellisesti sekoitettuja biopolttoaineita, joiden seossuhde tiedetaan joko energia tai painoperusteisesti. HUOM. Jos sekoitussuhde maaritetaan tilavuusperusteisesti, on se muunnettava energiaperusteiksi.


Seos: On tahattomasti sekoittuneita biopolttoaineita, joiden alkupera tiedetaan, mutta ei tarkkaa seossuhdetta.


Suo: Ekosysteemi, jota luonnehtii lähellä maanpintaa oleva vedenpinnan taso, ja jossa osa syntyneestä orgaanisesta aineksesta kerrostuu turpeeksi.


Syöttötariffijärjestelmä: Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle, jonka tuulivoimala, biokaasuvoimala, metsähakevoimala tai puupolttoainevoimala on hyväksytty järjestelmään, maksetaan määräajan sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuvaa tukea (syöttötariffi) tukeen oikeuttavasta tuotannosta.

T


Teho: Ilmoittaa tehdyn työn tai käytetyn energianmäärän aikayksikköä kohden. Tehon yksikkö on watti W. W = 1 J/s.


TJ: Energiamäärän yksikkö. Terajoule = 1000 gigajoulea (GJ) = miljoona MJ = miljardi kJ. 1 TJ on noin 0,27778 GWh.


Torrefionti: Biomassan paahtamista hapettomissa olosuhteissa 220-300 ºC:ssa. Torrefioinnissa massasta saadaan poistettua vesi ja osa ligniinistä sekä haihtuvia ainesosia ja uuteaineita. Toffefioitu massa on alkuperäistä ainesta kevyempää, poltettaessa vähemmän savuavaa ja sillä on pienemmät hiukkaspäästöt.


Turve: suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena muodostunutta eloperäistä maa-ainesta, jota kerrostuu erittäin kosteissa olosuhteissa


Turvebriketti: tiivistetty energiaturve, joka on puristettu pölymäisestä turpeesta sideaineiden avulla tai ilman kuution tai sylinterin muotoisiksi kappaleiksi, joiden halkaisija tai pienin mitta ylittää 25 mm


Turvemaa: maa, jonka pintakerros on turvetta. Turvemaa voi olla kasvipeitteellinen tai kasvipeitteetön. Geologisesti määriteltynä turvemaa on vähintään 30 senttimetriä paksu turvekerrostuma. Kasvitieteellisesti suo on kasvupaikka, jolla vallitsee yleensä turvetta muodostava kasviyhdyskunta.


Turvepelletti: Tiivistetty energiaturve, joka on valmistettu jauhetusta turpeesta sideaineiden avulla tai ilman yleensä lieriönmuotoisiksi kappaleiksi, joiden halkaisija on yleensä 6–25 mm ja joiden päät ovat murretut.


TWh: Energiamäärän yksikkö. Terawattitunti = 1000 gigawattituntia (GWh) = miljoona MWh = miljardi kWh.

U


UNFCCC: YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, joka hyväksyttiin 1992 Rion ympäristö- ja kehityskokouksessa (UNCED) ja tuli voimaan 1994.

V


Vihreä hake, viherhake, tuore hake: tuoreesta hakkuutahteesta tai kokopuusta tehty polttohake.