Sananen hallitusohjelmasta

Koska YK:n päämajassa tai muissa Euroopan pääkaupungeissa vaikkapa Suomen työllisyystavoitteeseen on vähemmän kiinnostusta, hallitusohjelman kansainvälisesti näkyvimpiä tavoitteita on ollut Suomen hiilineutraalius 2035. On ollut ilo havaita, kuinka positiivisesti Suomen tavoite on otettu maailmalla vastaan.

Vahvan viestinnällisen avauksen jälkeen enää toteutus puuttuu.

Tavoitteen realistisuus on herättänyt keskustelua. Pääministeripuolue SDP asetti nyt hallitusohjelmaan päätyneen hiilineutraaliustavoitteen ilmasto-ohjelmassaan, joka julkistettiin 18.1.2019. Tilastokeskus kuitenkin oikaisi melko dramaattisesti aiempia tietoja Suomen viime vuosien hiilinielusta vain muutama päivä aikaisemmin (15.1.2019), eikä näitä tietoja ehditty SDP:n ohjelmaan päivittää. Hiilinielu lähtötilanteessa (2017) laski noin 7 Mt – enemmän kuin henkilöautoliikenteen päästöt. Myöhemmin keväällä (23.5.2019) Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2018 nielut olivat romahtaneet useita miljoonia tonneja ja nettopäästöt kasvaneet edellisestä vuodesta 7,2 Mt. Tavoitteen saavuttaminen siis vaikeutui kevään aikana. 

Näistä käänteistä huolimatta näyttää siltä, että määrätietoisilla toimilla tavoite on hyvinkin saavutettavissa – ainakin nyt tiedossa olevilla luvuilla. Hiilinielujen kehitys tulee olemaan ratkaisevassa roolissa, sillä niihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Nieluja näyttää nyt olevan pakko kasvattaa merkittävästi 2035 mennessä. Päästöjä on EU-lainsäädännön vuoksi vähennettävä noin 40–42 Mt tasolle vuoteen 2030 mennessä ja vielä nopeammin sen jälkeen. Lisäksi EU voi vielä tiukentaa tavoitteitaan. Samalla hiilinieluja tulee Suomessa ohjaamaan EU:n LULUCF-lainsäädännön toimeenpano ja Rinteen hallituksen valmistelema kansallinen nielupolitiikka. Helmikuussa julkaistun MALULU-hankkeen valossa on mahdollista kasvattaa hiilinieluja Rinteen hallituksen linjausten mukaisesti jo melko lyhyellä aikavälillä. MALULU:n skenaarioissa vuoden 2030 hiilinielu on 8–11 Mt suurempi kuin vuonna 2016, jos hakkuutasot kasvavat 80 miljoonaan kuutioon 2025–2034 mennessä.

Nielupolitiikka, joka perustuisi nykyisten hakkuiden vähentämiseen muuten kuin markkinaehtoisesti, olisi kallis ja suomalaista yhteiskuntaa repivä tie, joka todennäköisesti johtaisi hakkuiden kasvuun Suomen rajojen ulkopuolella. Toteutuva metsien kasvunopeus tulee olemaan yksi ratkaisevista tekijöistä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle ja siihen liittyvät epävarmuudet ovat suuria. Nielupolitiikassa tulisi löytää kaikki kestävät keinot kasvun tukemiseksi ja lisäämiseksi sekä metsätuhojen estämiseksi ja lieventämiseksi.

Hallitusohjelman lisäpanostukset luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen olivat erittäin hyvä ratkaisu. Ohjelman tulevaisuusinvestointien luonteesta on käyty keskustelua, mutta luonnonsuojelupanostukset täyttävät nykytilanteessa varmasti tulevaisuusinvestoinnin määritelmän.

Bioenergia ry oli tyytyväinen siihen, ettei hallitusohjelmassa päätetty energiaturpeen kieltoa ilman kunnon vaikutusarvioita. Alan vähittäistä siirtymää pois energiaturpeen käytöstä kohti muita tuotteita tullaan nyt tarkastelemaan laajapohjaisessa työryhmässä. Energiaturpeen käyttö on jo puolittumassa markkinaehtoisesti vuoteen 2030 mennessä päästökaupan seurauksena maltillisillakin oletuksilla päästöoikeuksien hinnoista.

Hallitusohjelmassa on näkyvästi esillä myös energiaverotuksen uudistus. Polttoaineet ovat olleet valtiolle merkittävä tulonlähde. Näin haluttaneen myös jatkossa olevan. Onnistuneen verouudistuksen perusta on realistinen käsitys valtion energiaverotulojen kehityksestä ja uudistuksen vaikutuksista niihin. Tärkeää olisi myös arvioida vaikutukset huolto- ja toimitusvarmuuteen ja työllisyyteen. Jotkut ovat esittäneet myös biomassaa verotettavaksi, koska tulot fossiilisista energialähteistä pienenevät.  Tässä yhteydessä olisi tärkeää arvioida päästöt biomassan koko elinkaaren ajalta ja verrata niitä muiden vaihtoehtojen päästöihin koko elinkaarelta. Ilmastopolitiikan lähtökohtana ei voi olla lyhyen aikavälin päästöjen vähentäminen lisäämällä päästöjä pitkällä aikavälillä.

Lisätietoa: Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi