Päästökauppa ohjaa käyttöä turpeesta puuhun

ÅF-Consult Oy teki syksyllä 2018 Bioenergia ry:n toimeksiannosta selvityksen kotimaisten polttoaineiden toimintaympäristöstä ja käyttöarvioista vuoteen 2030 saakka. Selvityksessä ÅF tarkasteli kotimaisten polttoaineiden, metsähakkeen ja turpeen, toimintaympäristöä ja käyttömääriä vuoteen 2030 saakka. Selvitys oli osa Bioenergia ry:n pohdintaa Suomen energiajärjestelmän hallitusta kehittämisestä kohti hiilineutraaliutta.

ÅF:n selvityksen mukaisilla rajauksilla ja oletuksilla metsähakkeen käyttö ei saavuta Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaista 22 TWh:n määrää vuonna 2020. Vuonna 2030 metsähakkeen käyttömäärä voisi selvityksen oletuksilla jopa ylittää strategian tason. Yksi syy tähän on laskelmissa käytetty oletus, että käyttöikänsä päähän tulevat CHP-laitokset korvautuisivat uusilla CHP-laitoksilla, mikä on nykytilanteessa hyvin epävarmaa. Laskelmien perusteella puu korvaa yhä enemmän energiaturvetta. Metsähakkeen tekninen korjuupotentiaali riittäisi 2020-luvulla kattamaan kysynnän, mutta kaupallinen potentiaali olisi pienempi. Energiapuun lisääntyvä kysyntä vaatii tehokkaita korjuu- ja logistiikkaratkaisuja sekä hyvää pienpuun, metsätähteiden ja joiltain osin myös kantojen tarjontaa.

Päästöoikeuden hinnan nousu vähentää turpeen käyttöä

Energiaturve säilyy ÅF:n laskelmissa osana energiapalettia, mutta sen käyttömäärän arvioidaan vähenevän noin puoleen nykytasolta (15 TWh -> 7 TWh) vuoteen 2030 mennessä. Käyttömäärän puolittuminen johtuu päästöoikeuden hinnan oletetusta noususta. EU:n päästöoikeuden hinta on nelinkertaistunut (5 -> 20 €/tCO2) puolessatoista vuodessa. Laskelmissa päästöoikeuden hinnan on oletettu jatkavan nousuaan ainakin vuoteen 2030 saakka (vuonna 2030 noin 30 €). Nousu korottaa edelleen turpeen käytön kustannuksia päästökauppasektorilla ja vähentää sen kilpailukykyä. Suomessa turvetta käyttävät voimalaitokset ja lämpökattilat ovat noin 90 %:sti EU:n päästökaupan piirissä. Turvetta käytetään lähinnä kaupunkien ja teollisuuden energiantuotannossa.

Bioenergia ry:n näkemyksen mukaan päästökauppa on oikea ja kannustava ohjauskeino, eikä sen kanssa tarvita päällekkäisiä ohjauskeinoja. Esimerkiksi energiaturpeen poliittinen käyttökielto tai veronkorotukset nostaisivat tarpeettomasti kotimaisia polttoaineita käyttävien kaupunkien kaukolämmön hintaa. Energiaturpeen käyttö estää kuitupuun ohjautumista polttoon, eikä täten vaaranneta metsäteollisuuden puuraaka-ainesaantia ja investointeja.

Harvennushakkuut vastaisivat energiapuun kysyntään

Suomalainen metsäenergia syntyy pääosin metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirroista päätehakkuissa ja harvennushakkuissa. Suomen metsätaloudessa on merkittävät taimikoiden ja nuorten metsien harvennusrästit. Harvennus mahdollistaa jäljellejäävien puiden järeytymisen ja hyvän kasvun sekä ylläpitää metsien terveyttä. Nuorten metsien harvennuspuu on tyypillisesti kuitupuuta sekä energiapuuta. Energiakäyttöön kannattaa ohjata hakkuutähteitä ja ainespuuta pienempiä harvennuspuita.

Kotimaisten polttoaineiden toimintaympäristö ja käyttöarviot 2030 saakka, ”Omaa energiaa”, Raportti 21.11.2018, ÅF-Consult Oy

Lisätietoa: Jouko Rämö, jouko.ramo(a)bioenergia.fi, puh. 040 480 3736