Nordic Baltic Bioenergy -tapahtumassa luotiin katse tulevaan

Maaliskuun lopulla järjestetty kansainvälinen Nordic Baltic Bioenergy -tapahtuma keräsi yhteen bioenergia-alan asiantuntijat meiltä ja muualta.

Tapahtumassa käsiteltiin toimialaa koskettavia ajankohtaisia kysymyksiä politiikan, markkinoiden sekä teknologian tiimoilta. Keskeisinä teemoina pyörivät muun muassa toimintaympäristöä koskevat EU:n ohjauskeinot, energiamarkkinoiden kehitys ja bioenergian kestävyys.

Kahden päivän seminaarin ensimmäinen päivä piti sisällään katsauksen politiikan ja markkinoiden kehitysnäkymiin - aiheina LULUCF, kestävyyskriteerit ja bioenergian rooli Euroopassa sekä globaalisti. Toisen päivän rinnakkaisseminaareissa aiheina olivat biopolttoaineet, CHP-tuotannon tulevaisuus, lämpöyrittäjyys ja uudet teknologiat.

Puupolttoaineiden hinnat laskeneet Ruotsissakin

Fortum Värmen polttoainejohtaja Stefan Wennerstöm avasi seminaariyleisölle Ruotsin polttoainemarkkinoiden tilannetta. Tarjonta on Ruotsin markkinoilla ollut hyvä ja polttoaineiden hinnat ovat olleet laskussa jo useina vuosina.

Alamäki alkoi samoihin aikoihin kuin Suomessa, eli vuosina 2012‒2013. Kehitykseen on vaikuttanut useat samansuuntaiset tekijät. Sahausmäärät ovat kasvaneet samalla kun puuntuonti Norjasta on lisääntynyt. Norjassa sahaus on pitänyt pintansa, mutta muu puuta käyttävä teollisuus on kärsinyt. Sivutuotteita ja kuitupuuta on hakeutunut Ruotsin markkinoille samalla kun kuitupuun käyttö on vähentynyt Ruotsissakin.

Hakkeen ja sivutuotteiden hinnat ovat seuranneet saman käyrän muotoa, mutta Ruotsissakin sivutuotteiden hinta on alempi kuin hakkeen, vaikka kaikki uusiutuva sähköntuotanto saa saman sertifikaattihyödyn riippumatta biomassan alkuperästä. Sivutuotteiden ja hakkeen hinta on alentunut noin 20 kruunua muutamassa vuodessa. Erilaatuisten puupolttoaineiden hintaero on jonkin verran myös kasvanut hakkeen eduksi.

Erikoispiirteenä Ruotsin markkinoille on kierrätyspuun tuonti ja jätteiden tuonti kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Ruotsissa turvetta käytetään huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.

Nykyinen tilanne on tuskin pysyvä ja Fortum odottaa kasvavaa kilpailua puupolttoaineista. Isoon-Britanniaan rakennetaan ja suunnitellaan uutta voimalaitoskapasiteettia eikä jatkossa välttämättä ole tarjolla saman verran kierrätyspuuta ja jätteitä. Tanskassa käynnistyy ja on jo käynnistynyt uutta kapasiteettia.

Fortum Värme on Tukholman kaupungin ja Fortumin yhdessä omistettu yhtiö, jonka uusi CHP-laitos Tukholmassa tuottaa 1,700 TWh lämpöä ja 0,750 TWh sähköä pääasiallisesti hakkeella ja sivutuotteilla Ruotsista ja Itämeren alueella.

Fortumin käyttämästä puusta 60 % tulee PEFC-sertifioiduista metsistä tai FSC-kontrollin piirissä olevista metsistä. Suomessa osuus on 80 %.

Lue lisää Nordic Baltic Bioenergy -tapahtuman tunnelmista Bioenergia-lehdestä, joka ilmestyy 8.6.2017.