Metsähake avain uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseen

Hallituksen tavoitteena on uusiutuvan energian lisääminen 50 %:iin ja omavaraisuuden lisääminen 55 %:iin energian loppukäytöstä 2020-luvulla. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on olennaista niin työllisyys- kuin ilmastotavoitteidenkin näkökulmasta. Metsähakkeen tuki on Euroopan kustannustehokkaimpia ja tärkein valtiontuki uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi.

Hallitus tavoittelee energia- ja ilmastostrategiassaan uusiutuvan energian merkittävää lisäämistä vuoteen 2030 hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiassa merkittävä kasvu on laskettu erityisesti metsähakkeen varaan (15 TWh). Sen osuus odotetusta uusiutuvan energian kasvusta vuosien 2015 ja 2030 välillä on kolmannes.

Metsähakkeen käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) on Suomessa edistetty metsähakkeen sähköntuotantotuella. Tukitaso oli 15,9 €/MWh vuonna 2015 ja se palautettiin 1.3.2016 tasolle 18 €/MWh joka oli tukitasona vuonna 2012.

Metsähakkeen käytön kasvu laahaa toiveista huolimatta

Metsähakkeen käytön kehitys on kasvutoiveista huolimatta polkenut Suomessa paikallaan, vaikka puun energiakäyttö kokonaisuudessaan on viime vuosina ollut kasvusuunnassa. Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli vuonna 2016 samalla tasolla kuin 2012. Käyttö on sähköntuotannon tuesta huolimatta pienentynyt viime vuosina sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, mutta kasvanut lämmöntuotannossa. Yhteistuotannon osuus vuonna 2016 oli 57 % hakkeen kokonaiskäytöstä.

Luonnonvarakeskus arvioi lokakuussa 20161, että metsähakkeen kokonaiskäyttö vuonna 2017 on samalla tasolla (= noin 8,2 miljoonaa m3) kuin vuonna 2016. Bioenergia ry on todennut, että toteutuneen kehityksen ja ennustetun trendin valossa esimerkiksi hallituksen energia- ja ilmastostrategian skenaario metsähakkeen käytön kasvusta 11,5 miljoonan kuution tasolle 2020 mennessä näyttää epätodennäköiseltä. Tällä hetkellä tiedossa olevien investointien arvioidaan lisäävän metsähakkeen käyttöä enintään 1,2 miljoonaa m3. Sivutuotteiden kasvava tarjonta kuitenkin vähentää hakkeen tarvetta.

Kuva 1. Metsähakkeen käytön historiallinen ja hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa toivottu kehitys (1000 m3). Lähde: Luke, Puun energiakäyttö 2016 (ennakko 24.3.2017)

Uusiutuvien tuet ratkaisevassa asemassa energiamarkkinan kehitykselle

Hallituksen huhtikuun puoliväliriihen yhteydessä metsähakkeen tuki nostettiin julkisuudessa yhtenä mahdollisena säästökohteena esiin. Tukeen ei riihessä koskettu - niin kuin ei muihinkaan yritystukiin.

Asiaan palattaneen syksyn budjettiriihessä 30.‒31.8.2017. Tuoreessa virkamiesselvityksessä käytiin läpi yritystukia ja uusiutuvan energian tuet nousevat suurimpien tukien listalle – yhteensä 273 miljoonaa EUR. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että metsähakkeelle varattu tuki on tästä vain 54 miljoonaa. Silti metsähakkeella on tuotettu yli 60 % kaikesta sähkön tuotantotuella tehdystä sähköstä. Metsähakkeen tuki onkin Euroopan kustannustehokkaimpia uusiutuvan energian tukia sähköntuotannossa: EU-26-maiden uusiutuvan energian tukijärjestelmien painotettu keskiarvotaso sähköntuotannossa oli 110 €/MWh vuonna 20152. Lisäksi:

- tukitaso pienentyy 60 %:iin eli 10,8 €/MWh:iin vuonna 2019 runkopuulle, jonka läpimitta ylittää 16 cm

- metsähakkeen tukijärjestelmä on dynaaminen: jos päästöoikeuden hinta kasvaa nykyiseltä n. 4,4 euron /tCO2tasolta merkittävästi, tuki alkaa pienentyä ja menee nollaan, kun 23 euron /tCO2taso saavutetaan.

- nämä tekijät poistavat käytännössä riskin siitä, että merkittäviä määriä tehdaskelpoista kuitupuuta tuen takia ajautuisi energiakäyttöön.

Jos metsähakkeen tuki nykytilanteessa poistettaisiin, metsähakkeen kulutuksen lasku sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kiihtyisi rajusti. Tämä merkitsisi todennäköisesti sitä, että uusiutuvan energian käytön odotettu kasvu ei tulisi toteutumaan. Sähkömarkkinoilla pitkän aikavälin futuurien hinnat ovat 21–23 €/MWh3 tasolla (vuoden 2016 keskihinta Suomessa oli 32,45 €/MWh), joten markkinoiden arvion mukaan sähkönhinta ei tuo kaivattua vetoapua metsähakkeen kysynnälle. Koska lämpö on jollain tuotettava ja turpeen verotus on kytketty metsähakkeen tukeen, tilalle tulisi todennäköisesti fossiilisia tuontipolttoaineita, mikä kasvattaisi Suomen hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi polttoainekustannusten nousu nostaisi kaukolämmön hintaa ja huonontaisi entisestään kaukolämmön ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukykyä. Metsähakkeen tuotantoketjussa oleville yrityksille, jotka ovat olleet jo viime vuosina vaikeuksissa, tuen poisto ja siitä seurannut raju pudotus yhteistuotannon kulutuksessa olisi kohtalokas.

1 Viitanen et al (2016): Metsäsektorin suhdannekatsaus 2016-2017. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2016.

Council of European Energy Regulators, Status Review of Renewable Support Schemes in Europe, 2017, https://t.co/nGLnyK6kkP

3 Tilanne 10.5.2017

Lisätietoa: Harri Laurikka, puh.040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi