Kotimaisilla polttoainemarkkinoilla uhkia ja mahdollisuuksia

Bioenergiapäivien iltapäivän rinnakkaisseminaarissa puntaroitiin polttoainemarkkinoiden kasvua ja nollasummapeliä. Hyötypaperi Oy:n liiketoimintajohtaja Teemu Heinänen, Jyväskylän Energia Oy:n tuotantojohtaja Teemu Rönkkä ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n asiakkuuspäällikkö Samuli Myllymäki arvoivat kukin tilannetta omien organisaatioidensa näkökulmasta.

Hyötypaperi Oy:n Teemu Heinänen korosti puheenvuorossaan logistiikan tuomaa kilpailuetua polttoainemarkkinoilla. Kierrätyspalveluiden erityisosaajan koko maan kattava terminaaliverkosto ja hyvät yhteistyökumppanit mahdollistavat erilaisten materiaalivirtojen käsittelyn, toimintaympäristön lähellä asiakasta sekä aukottoman kokonaisketjun. Logistiikassa yrityksen punainen lanka on asiakaslähtöisyys. Kilpailuetu syntyykin siitä, että logistiikka koetaan palveluna. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen tuo mukanaan myös kustannuksia, jolloin kustannustehokkuus kautta koko ketjun on ensisijaisen tärkeää.

Sähkön alhainen hinta on koko energia-alan suurin haastaja Jyväskylän Energia Oy:n Teemu Rönkän mukaan. Jyväskylän Energia käyttää voimaloissaan polttoaineina pääosin puuta ja turvetta, joiden saatavuus Keski-Suomessa on erinomaisella tasolla. Yhtiön viime vuosien polttoainemäärien käytön lasku on johtunut alhaisista tuotantomääristä. Ilmastonmuutoksen hallinnan vaatimat toimet ja niiden mahdolliset vaikutukset polttoainemarkkinoihin tuovat mukaan oman haasteensa kotimaiselle polttoainemarkkinalle. Erityisesti polttamisen rooli energiantuotannossa sekä eri polttoaineiden tukien ja verotuksen muutokset vaikuttavat Rönkän mukaan merkittävästi siihen, mihin suuntaan markkina Suomessa tulevina vuosina kehittyy. Lisäksi uusien energian tuotantomuotojen kehitys muovaa polttoainemarkkinoita niin kotimaassa kuin muuallakin.

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Samuli Myllymäki toi markkinakeskusteluun myyjän näkökulmaa. Metsähallituksen kokonaan omistama tytäryhtiö Metsähallitus Metsätalous Oy on vastuussa valtion monikäyttömetsien liiketoiminnasta. Puun kokonaiskäytöstä 10 % on peräisin Metsähallitukselta. Myllymäki näkee nykymarkkinoilla haastavana, että ylitarjonta ja epävarmuus ovat laskeneet metsähakkeen käyttöä ja hintaa. Mahdolliset uudet markkinat sekä korjuumäärien ja varastotasojen kriittinen tarkastelu ovat avainasemassa ongelman selättämisessä. Myös energiapuun tulevaisuus nostettiin keskusteluun. Uudistuvan sähkön tuotantotuen aikaansaamat rajoitukset energiapuun korjuussa ja toimituksissa vaikuttavat tarjolla olevaan energiapuumäärään. Toisaalta myös puun energiakäytön yleinen hyväksyttävyys on pinnalle noussut epävarmuustekijä. Toimintaympäristön rajoittumisesta johtuen uusien toimintatapojen kehittäminen on alalla tärkeää.

Jotta kotimainen markkina kipuaisi nykytilanteesta kasvu-uralle, tarvitaan yhteistä tahtotilaa sekä varmuutta tulevasta.