Komission talvipaketin esitykset kestävyyden varmistamiseksi hyviä

Euroopan komissio julkaisi energiapoliittisen talvipakettinsa marraskuun lopussa. Pakettia käsiteltiin Bioenergia ry:n hallituksessa 26.1.2017 ja yhdistys muodosti siihen ensimmäisiä kantojaan.

Eniten bioenergiaa koskevia asioita paketissa on uusiutuvan energian direktiivissä, joka vaikuttaa kauteen 2021‒2030. Bioenergia ry tukee komission esitystä, että jäsenmailla on mahdollisuus – mutta ei velvollisuutta – tukea taloudellisesti uusiutuvan energian projekteja ja ettei tuettujen projektien tukitasoa tai ehtoja saa muuttaa jälkikäteen. Yhdistys ei tue tukijärjestelmien pakollista avaamista muille jäsenmaille, vaan mahdollisen avaamisen tulisi tapahtua vapaaehtoiselta pohjalta.

Yhdistys tukee uusiutuvan energian osuuden lisäämistä lämmityksessä ja -jäähdytyksessä. Ohjauskeinojen tulee olla jäsenvaltion päätettävissä. Jäsenmaiden raportoinnin komissiolle tulisi tapahtua ensisijaisesti hallintomenettelyä koskevan asetuksen mukaisesti joka toinen vuosi. Pakollista yritysten hallinnollista taakkaa uusin EU-säännöksin ei tule lisätä.

Useat komission esityksen lähtökohdat biomassan kestävyyden varmistamiseksi ovat hyviä, kuten:
•    eri jakeilla on samat kestävyyden kriteerit riippumatta loppukäytöstä
•    suoria käyttökattoja ei aseteta
•    kestävyyden voi osoittaa maatason riskiarvioinnin pohjalta, mutta tarvittaessa vaihtoehtoisesti vapaaehtoisilla järjestelmillä metsälötasolla
•    kehittyneet biopolttoaineet ovat etusijalla biopolttoaineiden käytössä käyttövelvoitteiden muodossa ja asetetaan rajoitteita 1 sukupolven polttoaineille vuoteen 2030.
•    vaatimukset koskevat vain yli 20 MW laitoksia

Komissio katsoo, että olemassa olevilla laitoksilla ei tule olla niin tiukkoja vaatimuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, kuin uusilla laitoksilla. Bioenergia ry:n mielestä komission esittämät kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvaatimukset vaativat vielä lisätarkasteluja. Kestävyyskriteerien todentamisessa pitäisi voida hyödyntää sekä massa- että energiatasekirjanpitoa monia lopputuotteita tuottavassa prosessissa.

Siirtymässä kohti vähähiilistä liikennejärjestelmää biopolttoaineilla, biokaasulla ja biosähköllä on oma tunnustettu ja tärkeä roolinsa, mikä on hyvä asia. Nykyinen liikennesektorin muutosvauhti on kuitenkin asetettujen tavoitteiden valossa liian hidas ja riittävän nopean muutoksen aikaansaaminen vaatii useita vähäpäästöisiä teknologioita. Teknologioiden ominaisuudet sopivat eri tavalla eri liikennemuotoihin. Biopolttoaineiden ja kaasumaisen bioenergian etuja nykytilanteessa ovat kustannustehokkuus ja sopivuus nykyiseen ajoneuvokantaan, raskaaseen liikenteeseen ja pitkille kuljetusmatkoille. Biosähkö on yksi uusiutuva vaihtoehto sähköiselle liikenteelle. Direktiivin ja sen liitteiden suhdetta kansallisiin keinoihin vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämiseksi, kuten kansallisiin jakeluvelvoitteisiin, tulee selventää ja arvioida huolellisesti. Direktiivissä pitää turvata nykyisten ja lähivuosien kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon investointien asema.

Riskinä toimialan epävarmuus

Komission esitykseen on rakennettu useita mahdollisuuksia arvioida direktiiviä ja tehdä tarkentavia säädöksiä komissiovetoisessa prosessissa. Toimeenpanosäädöksiä tulee arvioida huolellisesti sekä rajata riittävästi ja täsmällisesti. Riskinä on markkinoille syntyvä liiallinen epävarmuus toimintaympäristöstä ja sen seurauksena lykkääntyvät investoinnit. Tämä koskee erityisesti vuoden 2023 loppuun mennessä esitettyä metsäbiomassojen kestävyyskriteerien uudelleentarkastelua.

Energiatehokkuusdirektiivin osalta Bioenergia ry tukee energian tehokasta käyttöä ja energiatehokkuutta parantavia toimia. Komission ehdottama EU-tason 30 % energiatehokkuustavoite on oikeansuuntainen, mutta yhdistys ei kannata sitovaa, vaan indikatiivista tavoitetta. Ilmastopolitiikan tavoitteisiin vastataan ensisijaisesti päästötavoitteilla ja päästöihin liittyvillä politiikkatoimilla. EU:ssa tulee jäsenmaiden tasolla välttää päällekkäistä ohjausta ja keskittyä energiatehokkuuden parantamiseen erityisesti uusissa tuotteissa. EU-tason sitova energiatehokkuustavoite ei saa johtaa jäsenmaakohtaisiin kattoihin energian käytölle, vaan sen tulee keskittyä tehokkuuden parantamiseen. Tuotteiden ja palvelujen energiatehokkuudesta viestiminen niin kuluttajien kuin yritystenkin suuntaan on tärkeää. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen nykyistä laajempi hyödyntäminen ovat kannatettavia tavoitteita.
Bioenergia ry tukee komission tavoitteita varmistaa EU:n kotitalous- ja teollisuuskuluttajille varma, kestävä, kilpailukykyinen ja edullinen energia. Sähkömarkkinauudistus on hyvä, koska vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon (mm. tuuli- ja aurinkovoiman) määrä EU:ssa on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Tämä vaatii uusia toimia sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. On hyvä, että haetaan joustavuutta myös sähkön kysynnässä. Tätä varten on kannatettavaa lisätä kuluttajien markkinaehtoista ja reaaliaikaista sähkön hinnoittelua. On myös hyvä, että kuluttajat voivat tuottaa itse sähköä, varastoida ja kuluttaa sitä tai myydä sitä takaisin jakeluverkkoon markkinaehtoisesti, ja että Suomen ei jatkossakaan tarvitse ottaa käyttöön etuoikeusmenettelyä tuotantolaitosten ajossa.

Sähkömarkkina-asetus sisältää kapasiteettimekanismitukiin (ml. Suomen tehoreservilaitostukiin) oikeutetuille uusille laitoksille sovellettavan enimmäisrajan hiilidioksidin ominaispäästöille (550 gCO2/kWh). Ehdotettu ominaispäästöraja on tarpeeton, sillä tehoreservin voimalaitoksia käytetään ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa ja ne kuuluvat päästökauppajärjestelmään. Asetus sähköalan riskeihin valmistautumisesta korostaa energiahuoltovarmuutta. Bioenergia ry muistuttaa, että näitä riskejä hallitaan tehokkaasti kotimaisiin polttoaineisiin perustuvalla CHP-tuotannolla.

Keskeisessä roolissa Energiaunionin kehittämisessä on hallintomenettely. Sen tarkoituksena tulee olla pyrkimys jäsenmaiden toimien parempaan koordinaatioon, investointivarmuuteen ja kustannustehokkuuteen EU-tasolla. Ehdotuksen mukaiset vuodesta 2021 alkaen vaadittavat yhtenäisemmät raportit joka toinen vuosi ovat hyväksyttävissä. Raportoinnin ja niihin liittyvien kuulemisten toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota tehokkuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen, päällekkäisyyksien välttämiseen ja hallinnolliseen taakkaan.

On perusteltua, että komissio voi antaa jäsenmaille suosituksia tilanteessa, jossa jäsenmaat kokonaisuutena poikkeavat tavoitteiltaan ja että komissio voi tällaisessa tilanteessa myös ryhtyä EU-tason toimiin. Toimien tulee kuitenkin ottaa huomioon jäsenmaiden olosuhteet ja painottua niihin jäsenmaihin, joissa poikkeama on suurin.

Lisätiedot: Harri Laurikka, harri.laurikka(a)bioenergia.fi, puh. 040 163 0465