Kaukolämmöllä valoisa tulevaisuus

Lämmitystä ja kaukolämpöä käsittelevässä debatissa keskustelijoina toimivat Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama, Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen ja Kauhanummi Oy:n toimitusjohtaja Marko Nummijärvi. Debatin intron toimitti Paikallisvoima ry:n toiminnanjohtaja Toivo Hurme.

Debatistien mielestä kaukolämmöllä on edessään hyvä tulevaisuus, koska se perustuu hyvin toimivaan lämmönjakeluverkkoon. Kokonaan toinen asia on, miten lämpö tulevaisuudessa tuotetaan. Kostaman mielestä jo 2040 neljäsosa kaukolämmöstä tuotetaan lämpöpumpuilla. Silloin myös kaikki hukkalämpö hyödynnetään kaukolämmössä.

Hirvosen mukaan 2030 tuotetaan 22 TWh lämpöä pumpuilla, josta 15 TWh on hukkalämpöä. Näissä luvuissa on mukana myös kaukolämpöverkon ulkopuolella tuotettu lämpö kiinteistökohtaisissa ratkaisuissa. Tärkeintä Hirvosen mielestä on normipurku, joka lämpöpumpuille tarkoittaa, että kuntakohtaiset tulkinnat ja käytännöt pitää virtaviivaistaa ja järkevöittää niin että putkien vienti kiinteistöissä ei johda huonoihin ratkaisuihin ja että porauksen lupakäytännöt yhtenäistetään ja paranevat. Kotitalousvähennystä hän piti tärkeänä töiden vauhdittajana talojen energiaremonttien yhteydessä.

Öljyn korvaaminen vanhoissa taloissa, vanhojen talojen arvon aleneminen kasvukeskusten ulkopuolella ja niiden energiaratkaisut ovat yhteiskunnan ongelma, joka pitää ratkaista kokonaisvaltaisesti.

Euroopan tasoiseksi ratkaisuksi Kostama tarjosi lämmityssektorin sisällyttämistä päästökauppasektoriin. Se vaatisi kuitenkin Pohjoismaista yhteistyötä asian läpi saamiseksi Euroopassa, missä suuri osa kiinteistöistä lämpiää kaasulla tai öljyllä suoraan, eikä kaukolämpöä ole tarjolla yhtä yleisesti kuin meillä.

Kostama korosti, että asiakas valitsee jatkossa lämmitysmuotonsa vapaasti, kun nykyinen lainsäädäntö muuttuu niin, että rakentajia ei voi kaavoituksella ohjata käyttämään kaukolämpöä.