Hallittu metsien hyödyntäminen hillitsee tuhoja – bioenergialla rooli 

Maailmalta on uutisoitu viime aikoina metsien tuhoutumisesta. Isoimpana huolenaiheena ovat olleet maailman monimuotoisuudelle ja ilmastojärjestelmälle merkittävän Amazonasin alueen palot. Tahalliset palot Etelä-Amerikassa liittyvät erityisesti maatalouden laajenemiseen ja sademetsiin tehtäviin infra-hankkeisiin.  

Sään ääri-ilmiöt yhdessä villiintyneiden tuholaisten ja tautien kanssa ovat aiheuttaneet massiiviset metsätuhot myös keskisessä- ja Etelä-Euroopassa. Arvioiden mukaan tuholaisten vaurioittamia puita on syntynyt muutamassa vuodessa yli 80 miljoonaa kuutiota. Joka vuotisiksi yleistyneet palot Siperiassa ovat myös olleet poikkeuksellisen laajoja. Niistä tänä kesänä aiheutuneet päästöt ovat tiettävästi yhtä suuret, kuin Ruotsin vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt ja metsää on palanut 2,3 miljoona hehtaaria.  

Metsäpalot eivät ole uutta, vaikka niiden määrä onkin kasvanut viime vuosina. NASA kertoi syyskuussa yli 20-vuotisen seurantansa osoittavan metsäpalojen lisääntyneen globaalisti ja arvioi sen johtuvan ilmastonmuutoksen seurauksista. 

Tuhoille on monia syitä ja jatkossa riskejä pyritään vähentämään metsänhoidon keinoilla, kuten puuvalinnoilla ja hakkuutavoilla. On oleellista hyödyntää hakkuutähteet tehokkaasti nykyaikaisissa biomassavoimalaitoksissa. Esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa paloriskejä on alettu ehkäis hyödyntämällä palokuormaa. Suomalaiset teknologiayritykset ovat aktiivisesti mukana Iberian niemimaalla sekä polttoainelogistiikassa että laitoshankkeissa.  

Moderni bioenergia ei ole syy metsäpaloihin tai tuhoihin. Sen sijaan ala voi olla osa ratkaisua hyödyntäen ja hilliten tuhoriskiä. Hakkuutähteiden kerääminen paloherkillä alueilla on vahva tapa vähentää palokuormaa ja palojen syttymisherkkyyttä. Käyttämällä biomassaa energiaksi luodaan korvausvaikutusta ja liiketoimintaa. 

Keskisen Euroopan bioenergia-sektorille metsien tuhoriskien lisääntyminen tarkoittaa lisää raaka-ainetta, kun puuta tulee markkinoille enemmän kuin jalostava teollisuus ehtii käyttää. Vaikutus näkynee myös Itämeren alueen markkinoihin jollain tasolla. Paine raaka-aineen saatavuudesta helpottanee lähivuosina ja hinta tuskin on kovassa nousupaineessa. 

Suomessa metsäpaloja ja -tuhoja on ollut suhteellisesti ottaen vähän, mutta niiden voi arvioida olevan kasvussa. Riskejä voidaan vähentää metsien aktiivisella hyödyntämisellä. Energiakäyttö on toisaalta  tarvittaessa varotoimenpide, mikäli matalalaatuista puuta alkaa liikkua enemmän. Taimikoiden ja nuorten metsien rästien hoidon uskoisi olevan yhteinen tavoite terveiden ja vähemmän tuhoherkkien metsien ylläpidossa. Monimuotoisuuden edistämisen kanssa ei ole ristiriitoja, kun noudatetaan metsänhoitosuosituksia. 

 

Teksti on lyhennelmä Hannes Tuohiniityn blogi-kirjoituksesta. Lue koko kirjoitus Bioenergia ry:n verkkosivuilta.