Energia- ja ilmastotavoitteet edellyttävät hallitun siirtymän 

Bioenergiapäivä 31.10.2019 keräsi Helsingin Crowne Plazaan noin 100 energia-alan toimijaa. Seminaarissa pohdittiin tänä vuonna muun muassa energiaverotusta, LULUCF-asetuksen vaikutuksia hallitusohjelman toimeenpanoon, sahateollisuuden sekä EU-tason ajankohtaisia asioita, bioenergian roolia auringon ja tuulen järjestelmäintegroinnissa, hiilen sidontaa sekä bioenergian kauppaa. 

Rinteen hallituksen ohjelma sisältää useita kunnianhimoisia energia- ja ilmastotavoitteita. Ohjelmassa on linjattu, että Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius edellyttää fossiilisen energian käytöstä syntyvien päästöjen vähentämistä sekä riittävän korkealla tasolla olevaa hiilinielua maankäyttösektorilla (ns. LULUCF). Hallitusohjelmassa on päätetty, että hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Edelleen Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, mikä tarkoittaa sitä, ettei Suomessa enää käytettäisi energiaksi kivihiiltä, öljyä tai maakaasua. Hallitus haluaa myös pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen.   

- Bioenergia ry on valmis haasteeseen. Nykyhetkestä 2030-luvun tavoitteisiin tarvitaan hallittu siirtymä. Mielestämme tällaisen siirtymän tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukainen. Se pitää toteuttaa huomioiden samanaikaisesti ilmasto ja luonto, huoltovarmuus, työpaikat ja verotulot, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.  

Kotimaisten polttoaineiden, bioenergian ja energiaturpeen, käytön osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että bioenergia kasvaa hallitusti perustuen metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoihin, samalla kun energiaturve vähenee hallitusti. Nykytilanteessa esimerkiksi kaukolämmöntuotanto Suomessa perustuu lähes kokonaan polttoaineiden käyttöön (v. 2018 n. 90 %) ja eduskunta on tämän vuoden alussa tehnyt päätöksen kieltää kivihiilen energiakäyttö Suomessa 1.5.2029 alkaen. On siksi näköpiirissä, että 2020-luvulla uusista lämmöntuotantoteknologioista huolimatta Suomen lämmöntuotantoon tarvitaan merkittävästi lisää energiapuuta. Toisaalta myös energiaturpeen kysyntä on jo nyt laskusuunnassa ja vähenee merkittävästi päästökaupan ja poliittisen ilmapiirin seurauksena. Mikäli energiaturve yritetään poistaa polttoainevalikoimasta liian nopeasti, energiapuun kysyntä uhkaa kasvaa liian nopeasti.  

- Olennainen kysymys on, miten hallittua siirtymää voidaan edistää. Siihen on olemassa useita erilaisia ja toisiaan täydentäviä keinoja, mutta tärkeintä on poliittisen ohjauksen osalta vakaa, ennakoitava ja markkinaehtoinen investointiympäristö, Laurikka jatkaa.  

Hallittua siirtymää tulee lähestyä holistisesti ja vaalia sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ihmiset on pidettävä muutoksessa mukana eikä energiaköyhyys saa lisääntyä. Politiikkatoimien on oltava kustannustehokkaita ja niiden vaikutus verotuloihin tulee arvioida huolellisesti. Muutoksessa tulee ylläpitää energian huolto- ja toimitusvarmuus.  

Hallitussa siirtymässä vähähiilinen energia mahdollistaa bio- ja kiertotalouden kestävän kasvun. Bioenergian tarjontaa edistetään ja sitä tuotetaan sivuvirroista. Bioenergian kestävyysvaatimukset kehittyvät ennakoidusti. Suomessa olisi myös tärkeää panostaa bioenergiayrittämisen edistämiseen.   

Päätöksenteon ennakoitavuus voidaan pyrkiä varmistamaan sopimalla ilmasto- ja energiapolitiikan isoista asioista parlamentaarisesti ja sidosryhmiä laajasti kuullen. Uuden lainsäädännön tulisi myös pyrkiä rakentamaan nykyiselle lainsäädännölle ja täyskäännöksiä lainsäädännössä tulisi välttää.