EU:n tavoitteeksi hiilineutraalius 2050

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 8.10.2018 uusimman raporttinsa mahdollisuuksista rajoittaa ilmaston lämpeneminen maailmanlaajuisesti 1,5 asteeseen. Vaadittavat päästövähennykset ovat huikeita riippumatta siitä, millainen reitti valitaan. Samana päivänä kansainvälinen energiajärjestö IEA ennusti, että maailmanlaajuiset energiaperäiset CO2-päästöt kasvavat myös tänä vuonna.

Bioenergia ry tukee EU:n pitkän aikavälin (2050) ilmastotavoitteeksi nykyisen 80 % päästövähennystavoitteen tiukentamista hiilineutraaliustavoitteeksi. Kun Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta viimeistään 2045, on monessa mielessä perusteltua, että päästöjä vähennetään myös muualla Euroopassa. Suurin merkitys EU:n päästötavoitteen nostolla on esimerkki ja heijastusvaikutus muualle maailmaan. Siirtymän EU:ssa tulee kuitenkin olla hallittu. Politiikkatoimien on oltava markkinapohjaisia ja teknologianeutraaleja. Teollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä on huolehdittava – EU:n tulee olla houkutteleva alue investoinneille.

Yhdistys painotti kaikkien uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman merkitystä. Myös alueellisesti tärkeät polttoaineet, kuten Suomessa turve, on otettava siirtymässä huomioon. Yhdistys muistutti vastauksessaan, että bioenergia on uusiutuvaa energiaa, eikä sitä tule keinotekoisesti rajata omiin kategorioihin tai luoda sellaista kuvaa, että bioenergian uusiutuvuus olisi kyseenalaistettu.

Bioenergian merkitys uusiutuvana energialähteenä lämmöntuotannossa ja liikenteessä on suuri, mutta sähköntuotannossa muut uusiutuvat energialähteet pienentävät edelleen suhteellisesti bioenergian roolia. Kilpailu biomassasta kasvaa, ja materiaalikäyttökohteet lisääntyvät. Korkean energiatehokkuuden merkitys ja huonompilaatuisten polttoaineiden osuus kasvaa. Lainsäätäjän ei tule kuitenkaan pyrkiä määrittelemään yksinkertaistetuilla säännöillä, mitä jakeita saa käyttää energiaksi. Päätös hyödyntämisestä ympäristötavoitteiden puitteissa on jätettävä yrityksille.

Bioenergia ry painotti myös, että metsiä voidaan yhtäaikaisesti käyttää moneen eri tarkoitukseen ja se on välttämätöntä Suomessa, koska metsäsektorin merkitys kansantaloudelle on niin suuri. Maassamme on metsien monikäytöstä pitkät ja tuloksekkaat perinteet. Tulevaisuuden hiilensidontaan liittyy myös oikeudenmukaisuusnäkökohtia (kuinka paljon EU:n jäsenmaiden tulee sitoa hiilidioksidia?), joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen on tärkeää ja yhdistys korosti vastauksessaan hyvän metsänkasvun merkitystä ja tarvetta toimia kustannustehokkaiden mahdollisuuksien rajoissa metsätuhojen pienentämiseksi.

Hiilensidonnan merkitys kasvaa tulevina vuosikymmeninä, mutta sitä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, eikä mitään mahdollisuuksia pidä sulkea pois teknologioiden varhaisessa kehitysvaiheessa. Suomen olosuhteissa bioenergian tuotantoon liitetty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi/käyttö (BECCS/BECCU) on pitkällä aikavälillä mielenkiintoinen teknologia, koska se mahdollistaisi nykyistä alhaisemmat tai negatiiviset päästöt. Myös tässä tulee kuitenkin arvioida vaikutuksia kilpailuun.

Lisätietoja: Harri Laurikka, puh. , harri.laurikka(a)bioenergia.fi