Biokaasuhankkeita käynnistymässä ja avattu

Useita biokaasuhankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea. Biokaasun tuotantoa lisätään pääasiassa liikenteen tarpeisiin. Vahvana tavoitteena hankkeissa on myös ravinnekierron parantaminen.

Palopurolla yhteistyötä maatilamittakaavassa

Ministeri Kimmo Tiilikainen avasi tammikuussa Hyvinkäälle Palopuron biokaasulaitoksen ja tankkausaseman. Hanke on esimerkki uudenlaisesta kiertotalouden symbioosista maatilamittakaavassa.

- Syväjuuriset nurmet parantavat maan rakennetta ja vähentävät eroosiota. Samalla saadaan aikaan biologista typensidontaa. Biokaasulaitoksella voidaan korvata nautoja, joita ei Etelä-Suomessa enää paljon ole. Laitoksen tuotteena saadaan aikaan hyvää lannoitetta ja kaivattua uusiutuvaa polttoainetta, Tiilikainen tiivisti hankkeen etuja.

Tiilikainen muistutti myös, että biokaasuautot ovat kustannustehokas ratkaisu. Hallitus onkin edistänyt toimialan edistymistä. Hallituskauden aikana on myönnetty 73 Me tukea biokaasuinvestoinneille. Tuen seurauksena yli 200 Me:n investoinnit ovat valmistuneet tai tekeillä.

- Palopurolla Energiayhtiö Nivos Oy otti vahvan taloudellisen vastuun hankkeesta, mutta laitos sijoitettiin suoraan Knehtilän maatilan yhteyteen. Nivos oli jo pidempään tavoitellut mahdollisuutta kehittää energiantuotantoa asiakkaidensa kanssa, kertoo toimitusjohtaja Esa Muukka.

Biokaasulaitos toimii kiinteästi osana Knehtilän tilan ja viereisen Lehtokummun tilan toimintaa hyödyntäen niiden sivuvirtoja ja nurmimassaa. Symbioosiin kuuluu biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineen lisäksi vielä tulossa olevan leipomon käytössä. Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola on selvittänyt biokaasutraktorin hankintaa.

Hyppy suurempaan biokaasun tuotantoon Nurmossa

Parin vuoden aikana Seinäjoen Nurmoon valtakunnassa ainutlaatuinen biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantolaitos, 35 miljoonan euron teollinen investointi.

Laitos tulee käyttämään raaka-aineena 240 000 tn maataloudesta syntyviä lantoja, teurastamon biojätteitä, elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirtoja, ruokajätettä ja pakattuja elintarvikkeita sekä kasvibiomassoja. Tuotannossa syntyvä lähes 15 Mm3 raakabiokaasua tullaan kaikki jalostamaan nesteytetyksi biokaasuksi.

Laitos toimisi märkämädätysprosessina. Kuivempiakin raaka-aineita voidaan ottaa kohtuullisesti, kunhan kiintoainepitoisuus ei kasva liiaksi. Laitoksen ympäristöarviointimenettelyssä on varauduttu laajentamaan vastaanotettavan massan määrää vielä kolmannekselle. Mikäli tämä lisäys on pääosin nurmibiomassaa, saatetaan rinnalle rakentaa kuivamädätysreaktori.

Mietinnässä on ollut myös hiilidioksidin jatkojalostus jollain tavalla. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi hiilidioksidin metanointia tai talteenottoa. Negatiiviset päästöt ovat jollain aikataululla myös nouseva aihe ja siihen on suunnittelussa tehty varaukset.

Nesteytettyä biokaasua voi käyttää sekä teollisuuden prosessienergiana että liikenteessä. Nurmon hankkeessa kantavana ajatuksena on, että jossain vaiheessa kaikki kuluisi liikenteessä. Kokonaistuotantomäärä riittäisi noin 70 rekka-autolle, jotka ajavat keskimäärin 200 000 km vuodessa eli kaikkiaan 14 miljoonaa ajokilometriä.

Laitoksen päätoimintasäde tulee olemaan noin 50 km. Lannoitevalmisteet liikkuvat pidemmälle. Toisaalta lietelantaa kuljetetaan ehkä lyhyemmällä säteellä.

Yksi keskeinen tausta hankkeella oli kehittää ratkaisua Seinäjoen seudun lantakeskittymään. Varsinkin sika- ja siipikarjakeskittymissä lanta jopa estää toiminnan kehittämistä tällä hetkellä. Lannan paremman hallittavuuden lisäksi toinen vaikutus ketjussa on, että saadaan polttoaineen vaihdon kautta laskettua ruoan elinkaaripäästöjä.

Mädätysjäännös on arvokas osa tuotantoa. Kiintoaine erotetaan linkoamalla, jolloin jakeen kuiva-aine nousee noin 30 %. Tämä massa sisältää pääosan syötteiden fosforista. Veden poiston jälkeen jäävä nestemäinen osa on kierrätysravinnetuote, joka sisältää lähinnä vain liukoisia ravinteita eli sekä paljon typpeä ja myös fosforia.

Mädätysjäännöksestä syntyy kaikkiaan noin 100 000 tonnia vuodessa maanparannukseen sekä lannoitukseen soveltuvia kierrätysravinteita. Molempia osia on tarkoitus jatkossa kehittää entistä pidemmälle. Puheissa on ollut esimerkiksi jalostus biohiileksi tai ravinnepelleteiksi.

 

Lue aiheesta lisää 31.1.2019 ilmestyneestä Bioenergia-lehdestä.