Biohiiltä ja hiilinegatiivista kaukolämpöä Tampereella

Tampereen Lielahdessa toimivan Carbofex Oy:n toiminnan ajatus on hiiltää puuta ja sijoittaa saatu hyvin puhdas hiili lopulta maahan. Hiilen tuotannossa syntyy merkittävästi energiaa kaasun ja pyrolyysiöljyn muodossa. Tästä tuotettava kaukolämpö saattaa olla ensimmäisen kerran Suomessa ilmaston kannalta hiilinegatiivista.

Omaa tuotekehitystä sähkösuodatuksesta polttimiin

Lielahdessa sijaitsevaan Hiedanrantaan, entisen sellutehtaan palokunnan halliin, on rakennettu demonstraatiolaitosta, joka pyrkii kaupallisen kokoluokan tuotantoon. Vuosituotantotavoite on 7000 m3, minkä tuottamiseen kuluu noin 15 000 m3 kuivattua haketta.

Raaka-aine on PEFC-sertifioitua kuusikuitua. Omavalmisteisessa kuivurissa hake kuivataan alle 10 % kosteuteen puhaltamalla savukaasun lämmöllä lämminnyt ulkoa tuleva ilma hakepatjan läpi takaisin ulos.

Kuivanut hake siirtyy kuljettimilla ylipaineiseen reaktoriin, missä sen viipymä on muutamia minuutteja. Kuumentamiseen tarvittava energia saadaan polttamalla jo hiiltyneestä massasta haihtuneilla kaasuilla, jotka kerätään talteen erottamalla ne tervamaisista aineista sähkösuodattimella; joka sekin on omaa kehitystyötä, kuten myös laitoksella käytettävät polttimet pyrolyysiöljy- ja kaasupolttimet, ja kaikki muukin.

Kovalaatuista hiiltä ja pyrolyysiöljyä

Aikaansaatu biohiili on yli 90 prosenttisesta puhdasta hiiltä, tuhkan osuus on noin 3 %. Tämä on laitoksen päätuote, jota myydään nyt 270 euron kuutiohintaan. Suoraan maahan hiiltä laitetaan vähän, ellei kannustimet muutu politiikassa. ”Uskon, että kaskadikäyttö on todennäköisin tapa niin, että biohiili toimii ensin jossain teknisessä tarkoituksessa ja sen jälkeen se päätyy peltoon pitkäaikaiseksi hiilinieluksi.

Saatu pyrolyysiöljy ei erotu eri faaseihin ja on energiasisällöltään erittäin korkea, 31 MJ/kg.

Hiilinegatiivista kaukolämpöä Tampereen verkkoon

Carbofexin laskelmat osoittavat, että puolet biomassassa olevasta hiilestä ei palaa kiertoon ilmakehään vaan jää pysyvään muotoon hiileksi, kun 1000 kg tuotettua biohiiltä vastaa 3500 kg hiilidioksidia. Kaukolämpöä taas syntyy siitä, että ja prosessissa syntyy tämä biohiilimäärä tuottaessa 10 MWh energiaa käytettäväksi kaukolämmöksi. Energia on noin 30 % kaasumaisessa muodossa ja 70 % pyrolyysiöljyssä.

Tukiainen on innoissaan siitä, että heidän prosessissaan syntyvä ylijäämä energia voidaan varastoida pyrolyysiöljyssä ja näin biohiilen tuotanto ei ole lämmitystarpeesta riippuvaista tai toisaalta hiilentuotantokatkokset eivät tarkoita lämmön tuotannon katkeamista.

Lue lisää 19.4.2018 ilmestyvästä Bioenergia-lehdestä 2/2018.

Lisätietoa: toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty, puh. 040 194 8628, hannes.tuohiniitty(a)bioenergia.fi