Bioenergialla suuri rooli ilmastotavoitteissa

Bioenergiapäivät järjestettiin Tuusulan Gustavelundissa 24.‒25.10.2017. Pääpuhuja ministeri (energia-, ympäristö- ja asuntoasiat) Kimmo Tiilikainen korosti monipuolisessa energia- ja ilmastopoliittisessa katsauksessaan kuinka bioenergialla on suuri rooli kaikkien sektoreiden (lämmitys, liikenne, sähkö, maankäyttö) ilmastotavoitteissa.

Tiilikainen nosti esiin Suomen hallituksen EU-mittakaavassa kunniahimoiset ilmastotavoitteet ja -toimet, mm. uusiutuvan energian osuuden nosto yli 50 %:iin, kivihiilestä luopuminen ja öljyn käytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Erityisen haasteellinen Suomelle on päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli ns. taakanjakosektorin päästövähennystavoite (39 %), jonka komissio on ehdottanut Suomelle. Työkaluina toimivat mm. hallituksen laatimat energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU).

Hallituksen lakiesitys uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (2 TWh/a, 12 vuoden ajan) annetaan eduskunnalle 9.11.2017. Tiilikaisen mukaan ehdotusta on korjattu syys-lokakuun lausuntokierroksen perusteelle niin, että tarjouskilpailu on aidosti teknologianeutraali ja uusiutuvaa polttoainetta käyttävät CHP-laitokset voisivat osallistua tarjouskilpailuihin. Ministeri korosti, että Suomen kylmän ja pimeän talvikauden aikana Suomessa tarvitaan kipeästi CHP-tuotantoa.

Ministeri sanoi myös ymmärtävänsä, että metsähakesähkö tarvitsee edelleen tukea. Nykyistä metsähakkeen sähköntuotantotukea ei olla katkaisemassa, vaan kaikki laitokset, jotka ovat nykyjärjestelmässä mukana, saavat tukea koko 12 vuoden ajan loppuun saakka. Parhaillaan työtään tekevä parlamentaarinen yritystukityöryhmä ei voi muuttaa tätä sovittua järjestelmää, mutta ensi vuonna mietitään metsähakkeen sähköntuotantotukijärjestelmän tulevaisuutta pitkällä aikavälillä – kuten energia- ja ilmastostrategiassa on aiemmin sovittu.

Uusiutuvan energian direktiivi etenee

TEM:n energiaosaston uusiutuvan energian asiantuntija Harri Hillamo antoi tilannekatsauksen uusiutuvan energian direktiivin uusimiseen (= RED II), joka on yksi osa komission 30.11.2016 julkaisemaa laajaa puhtaan energian pakettia. Komission tavoite on RED II:n avulla nostaa uusiutuvan energian osuutta EU:ssa 27 %:iin vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä komission direktiiviehdotus on käsittelyssä sekä jäsenvaltioiden Eurooppa-neuvostossa että Euroopan parlamentissa. Jäsenmaat pyrkivät muodostamaan yleisnäkemyksen joulukuun kokouksessa. Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti kannastaan 23.10.2017 ja täysistunto saa kantansa aikaisintaan tammikuussa. Keväällä 2018 alkavat instituutioiden väliset trilogineuvottelut ja valmis RED II saadaan todennäköisesti valmiiksi vuoden 2018 aikana tai myöhemmin.

RED II:n kriittisin kohta ovat bioenergian kestävyyskriteerit, joita on nykyisin liikenteen biopolttoaineille, ja joita laajennetaan sähkön- ja lämmöntuotannon biomassoille. Kestävyyskriteereissä on kaksi osaa:

1) biomassan tuotannon kestävyys (biodiversiteetti, vaikutukset maaperään jne.)

2) kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit (verrataan fossiilituotantoon). Kestävyyskriteerien täyttäminen on ehtona, että biolla tuotettava energia voidaan laskea uusiutuvaksi ja että sille voidaan myöntää taloudellista tukea.

Harri Hillamo kertoi minkälaista ristivetoa RED II:n käsittelyssä on esiintynyt mm. erilaisten liikenteen biopolttoaineiden raaka-aineiden käytön välillä. Metsäbiomassan osalta on alettu vaatia CHP-tuotantoa, jolloin siis lauhdesähkön tuottaminen biolla jäisi kestävyys-määrittelyn ulkopuolelle.