Bioenergialla joustoa sähkön saannin turvaamiseksi

Fossiilisista ja jatkuvasti tarjolla olevista energialähteistä siirrytään asteittain kohti uusiutuviin ja vaihteleviin energialähteisiin perustuvaa järjestelmää. Kehityksen ajureina toimivat tuuli- ja aurinkosähkön laskevat hinnat sekä valtioiden asettamat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Bioenergian rooli tuuli- ja aurinkovoiman integroimisessa on ollut yllättävän vähän esillä, vaikka sen osuus uusiutuvasta primäärienergiasta on globaalisti 70 prosenttia ja sähköntuotannossakin noin 25 prosenttia. Jotta biomassakattilat pystyvät jatkossakin avustamaan tuuli- ja aurinkoenergian integroimisessa järjestelmään, niiden tulisi pystyä aiempaa joustavampaan ajotapaan. Tämä tarkoittaa muun muassa nopeampia käynnistysaikoja sekä matalampia minimikuormia, jotta taloudelliset menetykset halvan sähköntuotannon aikoina saadaan minimoitua.

Teknisten haasteiden lisäksi pienenevät huipunkäyttöajat asettavat erityisesti taloudellisia haasteita perinteisille voimalaitoskattiloille. Miten voimalaitosinvestointi saadaan kannattavaksi, jos huipunkäyttöaika asettuu 1000 – 4500 tunnin vuositasolle? Vastaus voisi löytyä joustavista biojalostamokonsepteista, joissa ajoittainen sähköntuotanto yhdistyy pitkään käyttöaikaan. Mahdollisista esimerkeistä voisi käydä pyrolyysiöljyn tuotanto nopeasti säätyviin moottorivoimalaitoksiin sekä biopolttoaineiden ja sähkön joustava yhteistuotanto biomassan kaasutukseen perustuvissa laitoksissa.